torstai 23. marraskuuta 2017

It's a hood. I don't have weird hair. You have weird hair.

Viime viikkoina olen:

-suurkuluttanut leffoja. Oon käynyt leffateatterissa katsomassa uuden Thorin sekä Justice leaguen ja näitä ennen katsoin neljä Marvel-leffaa sekä Wonder womanin muistin virkistämiseksi. Oon katsonut useita elokuvia uudesta upeasta Disney-kokoelmastani.

-käynyt kaverin kolmekymppisillä. Hän oli juhlatilakseen varannut sauna- ja kokoustilat ja vieraiden yhteinen yllätyslahja oli selän takana kierosti kerätä rahat kasaan, jotta tilavuokraksi sankarille jäi 0e. Muuten oon kavereita nähnyt pari kertaa kylässä käyden ja kertaalleen yksi halusi nähdä mut flammkuchen-treffeillä, tulipahan kulinaarisesti sivistyttyä!

-käynyt verenluovutuksessa. Ilman sitä verenluovutusta. Kolme kuukautta oli edellisestä eli oli aika taas ojentaa käsi, mutta hemoglobiini jäi liian alhaiseksi. Kolmen kuukauden päästä uusi yritus.


-pistänyt rahaa menemään. Ostin uudet maiharit, koska olin kävellyt edellisiin reiät pohjiin. Huomasin syksyn edetessä, että mikä siinä on, kun sukat tuppaa kastumaan. Ostin uuden talvitakin, koska edellinen on niiltä ajoilta, jolloin olin pieni ja se on kiristänyt etenkin pehvan kohdalta jo kaksi viimeistä talvea. Ostin uudet farkut, koska kahdet farkut on hyvä olla, jos toiset menee rikki. Ja ne mun toiset oli jo menneet heinäkuussa rikki. Ostin uusia rintsikoita, koska vanhoissa ei enää ollut tarpeeksi tilaa. Eikö olekin kiva kerrytellä kaikkia välttämättömiä ostoksia niin, että voi kerralla pistää ison kasan rahaa menemään. Not particularly, no.

-keksinyt tekemistä yksinäiselle viikonlopulle. Eetu lähti Pohjanmaalle sukuloimaan ja minä lähdin viihdyttämään äitiä, joka myös oli kotonaan yksin, iskä oli golfreissulla Fuenteventuralla. Olin Huhmarissa yötä ja tein loihdin kahtena päivänä äiteelle ruokaa. Keksin, että tässä joutessani voisin käydä vanhoja tavaroita läpi ja viedä turhat kierrätyskeskukseen. Kaksi tuntia tutkittiin mitäs täältä löytyy ja saatiin mun pieni Fiesta ihan täyteen tavaraa, eikä sinne edes kaikki mahtunut.

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Disney-kokoelma

Joku höpsähtänyt (ei kai kukaan muuten tällaista tee) naisihminen järven toiselta puolelta oli myymässä Disney-kokoelmaansa pois, kävin auttamassa. Parihan tuosta uupuu, mutta pistin ne tilaukseen. Täten VHS-aikakauteni (joka oli jatkunut näin pitkään Disney-kasettieni takia) on tullut päätökseen ja huutelenkin tässä haluaisiko joku tulla hakemaan noi mun vanhat kasetit pois?  Opetatte niillä vaikka lapsenne tavoille. Tai itsenne. Ja jos ei videonauhuria kotoa löydy, voi senkin viedä mukanaan.

Seitsemän kuukautta sitten otin Disney-tatuoinnin, nyt tämä ja kahden viikon päästä oon Disneyland Tokiossa! Awwyeaaah!



Some lady was selling her Disney collection so I decided it was time for me to end the VCR era I was still in mostly because of my old Disney cassettes. 7 months ago I took a Disney tattoo, now this and in two weeks I'll be in Disneyland Tokyo, awwyeaaah!

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Bigger! Better! (Harder Faster Scooter)

Se on iso, se on musta, se on meidän makkarissa, se on meidän uusi sänky!


Mulla oli edellisessäkin ihan hyvät olot, mutta Eetu valitteli kuoppaa omalla puolellaan. Ja olihan se joo ihan naurettava monttu mikä siellä oli. :D Käytiin kuun vaihteen jälkeen eli palkan kilahtaessa tilille makoilemassa Lommilassa saman katon alla olevien Askon, Iskun, Jyskin ja Sotkan vuoteet lävitse. Parhaiten maattiin Sotkan 160-senttisessä yli puolet alennuksessa olevassa jenkkisängyssä ja se lähti mukaan. Soitin vaan isukin peräkärryinensä kanssa auttamaan roudaamisasioissa. Alempana myös ennen-kuva.



Uuteen sänkyyn ja puhtaisiin lakanoihin tie kävi vasta saunan jälkeen. Niin paljon tilaa~~~! En olisi uskonut, että +20 cm tekee noin ison eron, mutta kyllä se vain teki. Oikein ok oli tuo värimaailmakin, vaikka sitä ei nyt niin jämptisti oltukaan välttämättä mustaksi valitsemassa.

lauantai 11. marraskuuta 2017

Tulevan Night Visionsin aikataulut

Tässä Night Visions-suunnitelmani, liput on jo hommattu. Saa tulla seuraksi. Tai olla tulematta. Olen vahva ja itsenäinen nainen, joka osaa mennä elokuviin yksin! Tosin tarkoituksella sekä tahattomasti onkin kaveria tai kavereita tulossa samoihin näytöksiin, taitaa vain yksi näytös olla, jonne meen keskenäni.

22.11. ke:
My friend Dahmer klo 15.30
The shape of water klo 17.30

24.11. pe:
What happened to Monday klo 17.50
Revenge klo 20.05

25.11. la:
Wind river klo 16.00
The disaster artist klo 18.25
Tragedy girls klo 20.45

maanantai 6. marraskuuta 2017

Halloween '17

Hyvissä ajoin keksin muuntautuvani halloweenina Pennywiseksi eli tuon uudemman It-leffan lutuiseksi klovniksi. Ajankohtainen ja jo paljon käytetty idea, mutta silti. Tämä ehti vaihtua saman leffan Georgieksi, kun sateisena päivänä hain postin keltaisessa sadetakissani. Tuumin, että tulee helpommaksi ja halvemmaksi - mitään ei tarvitsisi hankkia, on sadetakki ja poikaperuukki omasta takaa, ja siihen vielä paperivene päälle. Tämä muuttui takaisin Pennywiseksi, kun Eetun asuidea tarvisi tuota peruukkia.

Hankin elämäni ensimmäiset piilarit Cybershopista, Grimasin valkoista vesiliukoista ihomaalia I love me-messuilta ja Confettin ilmapallobaarista pari heliumtäyteistä punaista ilmapalloa. Katsoin origamiveneen opastusvideon netistä ja tein punaisesta langasta kolme tupsua valkoisen paitani etumukseen.


Halloweenbileet olivat viime perjantaina. Työt lopetettuani aloin lähes samantien toteuttamaan Pennywise-näkemystäni. Huumori meinasi loppua lyhyeen koittaessani saada piilareita silmiin, en tietenkään ollut harjoitellut etukäteen, kuinka vaikeaa se muka voisi olla! Ongelmana ei ollut silmien kostettelu vaan silmäluomien tahaton räpsyminen ja kiinni painuminen. Siinä vaiheessa, kun piilarit viimein olivat silmissä, vihasin ihan vähän koko maailmaa. Muuten meikin toteutus sujui ongelmitta vaikkakin ehkä vähän hitaanpuoleisesti.



Ilmapallot ja paperiveneet mukanani ajoin kuudeksi Kallioon toivoen, ettei kukaan kanssa-autoilija huomaa mua, pelästy ja aja kolaria. Treffasin suoraan töistä paikalle tulleen Eetun ja mentiin yhdessä Rosille, jonka luona ollaan halloweenit vietetty jo useamman vuoden. Olin tuonut Eetulle varusteet evil Mortyksi muuntautumiseen, lähes kaikki löytyi mun vaatekaapista: vaaleat farkut, keltainen T-paita ja peruukki. Vain silmälapun oli joutunut ostamaan. Sen verran tarkka imitaatio oli, että oli partansakin ajanut pois. Näytti niin nuorelta!

Paikalle saapui muun muassa Kuolema, zombi-Punahilkka, Chucky ja bride of Chucky, emäntä oli Dana Scully. Yhdellä oli päällä aito Intiasta ostettu sari ja toisella ilmatäyteinen yksisarvinen.






Kissa koitui taas turmiokseni, kun neljän tunnin kohdalla alkoi pärskiminen ja niiskuttelu eskaloitua pahaksi. Eikä ne piilaritkaan yhtään auttanut oloa, missään vaiheessa ei ollut tuntunut siltä, ettei silmissä olisi mitään ollut. Ihan ihmisten aikaan oli kuitenkin ollut suunnitelmissa lähteä, koska Eetulla oli lauantaina aamuvuoro. Piilareiden poisottokin oli kokemus, mutta onneksi naamamaalit lähti helposti meikinpoistolapuilla. Olen kokemusta rikkaampi!


I celebrated Halloween as Pennywise in Helsinki in the company of Morty, Death, Dana Scully, Chucky, the bride of Chucky and others.

maanantai 30. lokakuuta 2017

Kirjamessut '17

Hanna: Ootko menossa kirja-, viini- ja ruokamessuille?
Minä: Vain jos voitan lipun. :')
Seuraavana päivänä:
Minä: Noin, liput voitettu! Mennään vaan messuille, meitsi tarjoo. :'D

Lippuja alkoi tämän jälkeen tulla ovista ja ikkunoista, voitin yhteensä 5 kpl ja oli vaikeuksia saada niitä menemään. Lopulta sain viiden muikkelin ryhmän kasaan, joista kaksi joutui lauantaina perumaan, mutta onneksi sain ne samantien menemään eräälle kaverille ja hänen äidilleen.


Eli! Lauantaina menimme Hannan ja Jaanan kanssa puolenpäivän jälkeen Kirjamessuille, samalla lipulla pääsi ruoka- ja viinimessuille. Mulla oli kymmenen kohdan ostoslista mukana, jos nyt jotain sattuisi löytymään. Listalle olin jokaisesta kirjasta laittanut hintavertailun vuoksi paljonko Adlibris niistä veloittaisi. Ruoka- ja viinipuolella tuli pyörähdettyä vain hätäisesti. Voi luoja se oli tukossa, hyvä että etemään pääsi, eikä korkea huoneenlämpö auttanut asiaa.


Kolmen tunnin jälkeen saalis oli seuraavanlainen: mahdollisimman monia kirjoja hipelöity, tuttuja bongattu - niin vanhoja kavereita kuin kollegoitakin, kilpailukuponkeja täytetty ja muutama kirja ostettukin. Ne olivat ostoslistalta löytyneet Karin Slaughter - Hyvä tytär, joka olikin vasta tässä kuussa ilmestynyt, ja viime kuussa ilmestynyt Christian Rönnbacka - Tuonen korppi. Näistä ensinmainitun kirjailijan koko tuotannon oon lukenut alkaen kesäkuusta, jolloin Somerniemen torilta ostin yhden kirjan testatakseni, ja Christian Rönnbackan kanssa kävi sama juttu, kun pari vuotta sitten Somerolla ollessani ostin mökkilukemisiksi Rakennus 31:n.

Kirjamessut ja sen löydökset tulivat hyvään saumaan, olin juuri aiemmin viikolla saanut kirjapinoni viimeisen kirjan luettua.