maanantai 31. joulukuuta 2012

2012

Tammikuu:
-Die hard-iltamat including mm. vaimonhakkaajapaidat ja hodarit
-vierailin Luonnontieteellisessä museossa ensi kertaa
-bailasin Spinefeast at Sea-risteilyllä
-pidin Gremlins-leffaillan, kaikilla oli mukana pehmolelut
-kävin Kansallismuseossa ensi kertaa

Helmikuu:
-pidin Rambo-elokuvaillan
-pääsin avecina Uuden musiikin kilpailu-nauhoituksiin
-ostin uuden kameran
-kuun kulttuurimenona toimi visiitti Kasvitieteelliseen museoon
-Robinin ilmaiskeikka teinejä kuhisevassa Sellossa

Luonnontieteellinen museo

Maaliskuu:
-mälsää taidetta Ateneumissa
-luistelin ensi kertaa useisiin vuosiin Jääpuistossa katsellen samalla Iconcrashin keikkaa
-koin kylmiä väreitä Tropicarion iljettävistä matelijoista
-jäin 1,5 kuukauden saikulle selän takia
-kuukauden leffoja: Sherlock Holmesia porukalla teatterissa, random leffailtaa minun luona,  Mirror mirroria ennakkonäytöksessä voittolipulla, Game of Thrones-maratonia kaverilla ennen kuuden kauden alkamista

Huhtikuu:
-vietin pääsiäisloman poikaystävän ja parin kaverin kanssa Zurichissa
-vierailin Kiasmassa
-kävin Kansallisteatterissa katsomassa Homo!:n.
-överöin vappuna ja hävettää vieläkin

Zürich

Toukokuu:
-koin Sealifen
-osallistuin blogimiittiin
-kävin Icocrashin keikalla Gloriassa, Entwine peruutti oman esiintymisensä
-ihmettelin Zombiewalkia paikan päällä siihen osallistumatta
-avasin biitsikauden
-...sekä festarikauden: Susirock
-kävin Lintsillä voimassa pahoin

Kesäkuu:
-pääsin siskon avecina katsomaan Lumikki ja metsästäjä-ennakkonäytöstä
-kävin Radio Aallon ilmaiskonsertissa viettämässä arkista kesäiltaa kavereiden kanssa
-13 vuoden jälkeen: Muumimaailmaaaaa!
-kahdeksas Nummirock <3
-möksäilyä
-useammat synttärit
-party @ VarjoTuska nro II, sekä Tuskan jatkoklubilla October rustia
-lyhyt, mutta loistokas 2,5 viikon kesäloma
-testasin ravintola Haraldin

Kaisaniemi

Heinäkuu:
-lillumista Tampereen kylpylässä
-möksäilyä Somerolla, Sammatissa ja Kirkkonummella
-rankka Metrorundi
-sain yövieraan Mikkelistä peräti kolmeksi yöksi
-eläinten pällistelyä Korkeasaaressa

Metrorundi

Elokuu:
-Korpiklaanin keikka Virgin oilissa
-tutustuminen siskoni hommaamaan hölmöön koiranpentuun
-pikainen muutaman tunnin ihmettely Myötätuulirockissa
-neljäs vuosipäivä <3
-ruoan murenia taivaalla: Champagne in the sky
-staminaa vaativa Twilight-maraton
-ihana Aladdin-musikaali Aleksanterin teatterissa
-poikaystävän keikka Sipoossa

Syyskuu:
-paljon Fingerporia ja Jarlaa: Sellossa esimakua tulevasta näytelmästä ja Helsingin sarjakuvafestivaaleilla pariin otteeseen Jarlan höpötyksiä
-täytin 26
-söin hyvin Muru pops down in Tytyri-tapahtumassa

Möksäsynttärit

Lokakuu:
-leikkimistä Iron sky-näyttelyn green screenillä Tennispalatsissa
-voitin avec-liput Gloria blog awardseihin, free food! And stuff!
-halloweenbileet eli loppuvuoden 1/3 naamiaiset

Marraskuu:
-söin Mad Cook-iltamissa sonnin siitintä ja heinäsirkkoja
-kävin katsomassa Cirque du Soleilin esityksen: Michael Jackson The Immortal world tour
-forever alone eli omassa seurassani läksin katsomaan Fingerpori-esityksen Espoon kaupunginteatterille
-huusin avec-lipun Twilight-faninäytökseen, mutta kävin sen myös kavereiden kanssa katsomassa uudestaan myöhemmin
-leikin Leiaa tupari/naamiais/synttärijuhlissa
-...ja Ramboa toisissa tupareissa
-testasin Hard rock cafén
-kävin katsomassa Lumivalko- ja ruusunpuna-esityksen, jossa näytteli poikaystävän sisko

Joulukuu:
-viimein Stefan's steakhouse Helsingissä! Sinne siis heti.
-kävin luovuttamassa verta, teki eetvarttia
-läksin Mikkeliin asti juhlimaan kaverin synttäreitä (viime Mikkelireissu oli kaaauan sitten, 8/2011)
-pewpew ammuskelin Helsinki shooting clubilla
-vietin joulua Vihdissä ja Sipoossa


Ei vitsi. Nyt kun näitä summaa, niin on oikein hyvä mieli siitä, kuinka paljon oon saanut aikaiseksi järjestämällä kaiken maailman kulttuurimenoja ja leffailtoja sun muita. Näin vähän tosin en ole keikoilla käynyt vuosikausiin, ei kai vain enää huvita. Viimeksi tänään sain kuulla olevani tylsimys, mutta mitä vielä! Uskallan väittää kokeneeni tän vuoden puolella paljon enemmän uusia jänniä juttuja kuin ne, jotka viettävät sen parista useampaan päivään viikossa ympäripäissään ja jotka käyttävät luovuutensa ja mielikuvituksensa lähinnä seuraavien bileiden paikantamiseen.

Lupaukset ensi vuodelle:
-hävitän vielä 2 cm vyötäröltäni
-hankin yhdestä kolmeen uutta tatuointia
-juon vieläkin vähemmän

Hyvää vuodenvaihdetta kaikille, menkööt se tärkeiden ihmisten seurassa/kauniita unia nähden/miten ikinä toivottekin! Tämä täti pistää nyt naaman ojennukseen ja lähtee ensin mainitun kaltaista uuttavuotta viettämään.

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

I went shopping once, it was horrible.

Perjantai:
Kahden kämäsen työpäivän viikko ja silti äärimmäisen fyysisen istumatyöni rankkuus yllätti. Kipaisin vuotuisilla kavereiden Ribbefesteillä Kontulassa, poistuin jo kymmeneksi kotiin ja nukuin autuaana 13 tuntia putkeen.

 Kehtaan jälleen kulkea tyköistuvissakin vaatteissa. Nätissä pvc:ssä. Etc.


Lauantai:
Tänäkin iltana piti vierailla Ribbeillä, mutta lähdinkin extempore treffeille toisen punapään ja 13 kääpiön kanssa. In other words Heidin kanssa Leppävaaraan katsomaan Hobittia. Viimeinkin. Nyt ymmärrän kuinka aikovat lyhyestä kirjasta saada 3x3h leffaa aikaiseksi; pistämällä puolet omiaan ja venyttämällä kohtauksia minkä ehtivät. Ei sillä, tykkäsin silti paljon ja Klonkku oli maailman söppänin!

Sunnuntai:
Merkinnän otsikko liittyy. Läksin sisko seuranani keskustan Stockalle aikomuksenamme tuhlailla lahjakorttejamme. Alealeale, ryysisryysisryysis. Ei sillä, että shoppailu olisi koskaan muutenkaan ollut suosikkiasioitani... Nevertheless löysin mitä etsinkin; meikinpoistolappuja, värinpoistoja ja parempaa hoitoainetta hiuksilleni, sekä ylimääräisenä keksin haluta punaisen punaista väriä huulilleni, jota löytyi MACilta.


Voimia kerätäksemme käytiin Herkusta ostamassa sushia, etsittiin hyvä nurkka ja ravittiin itseämme. Kohta puoliin päästiinkin jo lähtemään takaisin Espoota kohti. Olin löytänyt vuoden vanhan Suomalaisen kirjakaupankin lahjakortin lompakostani, jonka olin tyystin unohtanut. Siellä oli vielä muutamia kymppejä käytettävänä, mutta en löytänyt Sellon kirjakaupasta mitään kotiin viemistä. Mikä pettymys.

En oikeasti osaa käyttää tarpeeksi ketterästi tikkuja, joten lähinnä syön sormin
ja tikulla vain töpöttelen jumalattomasti wasabia päälle.

Äsken tulin tädiltä, joka oli aiemmin soitellut ja pyytänyt syömään. Vedin massun täyteen piffiä ja valkosipuliperunoita, katsottiin Hancock ja lyllersin kotiin. Viimein uudenvuoden suunnitelmatkin selkivyyntyivät ja tiedän missä huomisen iltani vietän. Minulle olisi toki enemmän kuin hyvin käynyt pelkästään koti-ilta avokin kanssa, mutta mutta... Mulla on myös pitkä viikonloppu menossa! Ainoa talveksi pyytämäni lomatoive läpi; 31.12.

Muina asioina:
-poikaystävä sai siskoltaan joululahjaksi Star wars The Complete saga-boksin,
episodit I-IV katsottu
-kuukausi siinä kesti, mutta viimein sain tilaamani D-vitamiinit iHerbiltä

lauantai 29. joulukuuta 2012

Arvokkaat nelikymppiset

Vähän myöhässä tämä, mutta olkoot. Kaksi viikkoa sitten lauantaina koitti kovasti odoteltu Mikkelin reissu. Otettiin kyytiläiset matkaan erinäisistä mestoista ja lähdettiin ajelemaan. Veinasi aikataulut mennä reisille, kun päästiin tästä muutamien ongelmien takia myöhään liikkeelle ja kaupassakin piti käydä ja ah niitä ruuhkia. Matkallakin piti pysähtyä ostamaan legendaarista Lasolia, kun tuulilasinpesuneste loppui kesken kaiken.

Kuitenkin iltapäivällä olimme jopa muutamaa minuuttia ajoissa emäntämme luona. Ulpu oli luvannut meidät hoteisiinsa majoittaa. Oli muuten hyvä emäntä, oli pyöräyttänyt meille pasteijoita, korjasi poikaystävän housut, teki sekä mulle että Eetulle juhlakampaukset ja katteli meidän aloitteluja.

Monitoiminainen Ulpu! Paikkaa ja letittää.

Herrasmiehet Magyarilla.


Seitsemäksi liikuttiin gastropub Einoon. Huima 5 min kävelymatka oli melkein liikaa kymmenen asteen pakkasessa ja kauhiassa viimassa. Einossa siis vietettiin kahden kaksikymppisen yhteissynttäreitä, mutta vain toisen tunsin. Alkumaljoja, puheita, musiikkiesityksiä, paaaaljon kuvia... Teemana oli red carpet eli arvokas pukeutuminen oli välttämätöntä, kuten nelikymppisillä kuuluukin.

Juhlakalut.

Olin alkujaan tuuminut ostaa Sohville lahjaksi Alkon lahjakortin, upgradesin siis hieman pelkästä mielikuvituksettomasta viinan antamisesta. Keksin pyytää tähän mukaan kaikkia muita pk-seudulta Mikkeliin lähteviä, joista suurin osa tulikin tähän mukaan ja antoi minun hoitaa tämän lahjomishomman. Kortti piti tietysti myös olla ja saada siihen lahjaan osallistuneiden nimet alle. I don't always go to Alko, but when I do... 160e ching ching. Sankari voi sillä ostaa vähän hienompaakin viiniä.


 


 


 



Jatkot olivat viereisessä Stoppari-baarissa. Muistikuvien mukaan taisin sieltä tosin jo kahden jälkeen lähteä yöpuulle. Todennäköisesti ensimmäisenä kaikista juhlavieraista. Laskelmieni mukaan olin juonut tusinan alkoholiannosta, ostanut baareissa itse vain kaksi ja silti ollut tarpeeksi fiksu lähtemään hyvissä ajoin nukkumaan ja sitä ennen vielä tajunnut syödä, juoda, pestä meikit pois ja vaihtaa yöpukuun. Huhhuh!

Aamulla olin jo ennen yhtätoista ylhäällä. Joutessani pakkailin kamojani ja siivosin edellisillan sotkuja. Siivoaminen dagen efterinä muiden asunnoissa on mun juttu. Lähinnä sen takia, koska olen aina ensimmäisenä hereillä. Plus näin ole hyvä vieras ja saan ehkä toistekin kutsun. :) Muidenkin vähitellen noustessa kävin kaupassa ostamassa aamupalaa, puhalsin alkometriin ja soittelin kyytiläisille, että se on sit klo 13 lähtö.

Olin pirteä ja hyvävointinen! Samaa ei voinut kaikista sanoa. Yksi kyytiläinen ei jaksanut vielä raahautua minnekään ja loput kolme nukkuivat alkumatkan. Kotimatka tuntui kestävän ikuisuuden julmetun huonon ajokelin, Absi-pysähdyksen ja kaikkien kotiin heittämisen takia. Viimein puoli kuuden jälkeen olin kotona yhtenä palasena. Kummitäti oli hetkeä aikaisemmin tänne käynyt heittämässä ruokaa. Everything went better than expected.

Tämä sekä alempi kuva kopsattu Sohvilta.
Tutut ihmiset kuvassa, käsikynkässä sankari itse.

Kaikki ihmiset kuvassa.

tiistai 25. joulukuuta 2012

Joulu

Aatonaatto: Olin sunnuntaina jo ennen yhtätoista Huhmarissa. Herätessä en ollut muuta kuin pistänyt itseni juhlakuntoon (väsäsin oikeen kampauksen ajan kanssa ja pistin mekon päälle) ja vaivalloisesti kantanut kaiken maailman mukaan tarvittavat kamat kerralla autoon. Sisko oli ollut jo edellisyön porukoilla.

Minä: "Ota toinen kuva, Krisu näyttää tässä tyhmältä."
Iskä: "No minkäs sille voi."

Alla kuitenkin onnistunut sisaruskuva. Mummo seuraavana päivänä kyselikin, että olisiko meillä antaa päivitettyä kuvaa meistä lapsosista, kun hänellä on vain jotain lapsuuskuvia. No nyt on!


Tämä paikka osoittautui oivalliseksi kuvien oton suhteen ja siinä kuvailtiinkin milloin ketäkin. Hyvä tuoli, valoa ja joulukuusi, ettei keneltänään vain jäisi ajankohta epäselväksi.


Kuusihan oli jo paikoillaan ja koristeltuna, menin tähän vain kuvien toivossa hortoilemaan. Jouluinen mekko on vuosi sitten Backstreetiltä hommattu.
 

Tukkaan meni aikaa. Ja pinnejä. Ja pari blingblingiäkin siellä on! Seuraavana päivän koitin uudestaan ja siitä tuli parempi. Sain kaiken otsatukan vedettyä nutturaan. Olenkin sitä koittanut kasvattaa pois syyskuusta lähtien. Koskaan ikinä milloinkaan ei naamakaan noin paljaana ole ollut.


Lähdettiin kahdentoista aikaan Nummelaan isän ja siskon kanssa. Käytiin Honkkarissa etsimässä äidille lahjaa, tai siis isä etsi, mutta eihän noi löytänyt muuta kuin herkkuja siskon koiralle. Toki piti myös muistaa herkut itselle, joten käytiin Filmtownissa karkkiostoksilla, sekä vuokraamassa pari leffaa. Tästä jatkettiin Cittariin ja viimein takaisin Huhmariin. Minä olin äidille lahjaksi vienyt omenapiirakan ja sekä savuporo- että lohirullia. Rieskarullanimellä kai nuo oikeasti kulkee.

Äidillä oli siis 56-vuotissynttärit. Se ei ikinä kutsu ketään, mutta kaikki sukulaiset tietävät, että siellä on pöytä katettuna. Äidin sisko ja veli olivat ensimmäiset vieraat. Eetu tuli heidän jälkeensä. Isän veli sekä sisko puolisoineen kävivät, sekä serkkutyttö ja mummo plus pari muuta.

Halusin perhekuvan/pariskuntakuvan Eetun kanssa. Se halusi Vilin mukaan. Hei, ei. Koitin sitä heitellä vähän väliä tuolilta pois, mutta pomppasi alituiseen takaisin. Lopulta saatiin käypä kuva ihan vain meistä kahdesta.

Mummo: "Vieläkö se Eetu on sulle rakas?"
Minä: "Vieläkin."
Mummo: "Että ette oo vielä kyllästyneet toisiinne?"
Minä: "En minä ainakaan."

Myös naimisiinmenosta kyseltiin, mutta ilmoitin ykskantaan, että eihän tässä olla vasta oltu kuin 4,5 vuotta yhdessä. Eetukin on vielä nuori poika, minua kolme vuotta nuorempi. Oon sanonut Eetulle, että katsellaan niitä kihloja sitten viiden vuoden kohdalla, mutta luulen, että Eetu ei katsele silloinkaan. :P Sekin päivämäärä kun alkaa jo lähestymään, niin oon kyllä itsekin sitä mieltä, että ei vielä. Sitten vasta, kun tilanne on sellainen, että voi samantien alkaa häitä suunnittelemaan, päivämäärää katselemaan ja niin pois päin. Tosi kaukaiselta ajatukselta tuntuu tässä vaiheessa.




Illalla vieraiden häivyttyä Eetu otti bilismatsia isän kanssa ja kuunneltiin samalla isän vahingossa ostamaa Lamb of Godia.


Eetun kanssa käytiin saunassa, se "oikeassa", minä infrapunassa, ja loppuilta vietettiin omien asioiden parissa sängyssä; minä luin ja Eetu vieressä datasi, se oli ottanut läppärin mukaan. Meille on aina alakerran vierashuone varattuna. Ei siitä syömisestäkään tullut loppua, kovin oli turpea olo. En ollut syönyt näin paljon sitten syyskuun. Olin itselleni jo valmiiksi antanut luvan kahtena päivänä olla käymättä salilla ja syödä minkä jaksan laskematta kaloreita. 


Aatto: Heräilin jo kuudelta yläkerran meteliin. Krisulla oli työvuoro aattona ja se joutui lähtemään kahdeksaksi Helsinkiin. Oli hullu ollut kuulemma vapaaehtoinen aaton vuoroon. Toisaalta moninkertainen palkka... Itse taisin ennen yhdeksää nousta. Pelailtiin isän kanssa Skip-boa ja katselin Mythbustersia Vilin pyöriessä jaloissa. Pistin taas joutessani itseni samaan juhlakuntoon kuin edellispäivänä.

Kävin välillä herättelemässä Eetua, että mihinkäs aikaan sun piti Sipoossa olla. Lopulta se tuli iltapäivästä aamupalalle vähän ennen kuin me isän kanssa lähdettiin kahdeksi hakemaan Nummelasta mummoa ja mentiin Vihdin hautuumalle. Tuntui niin jumalattoman kylmältä, että nopeesti kipastiin pistämään haudoille kynttilät (pappa, isomamma, isän siskon poika, isän veljen vaimon siskon mies aka isän paras kaveri) ja häivyttiin.

Eetu oli saanut itsensä Vihtireissun aikana kasaan ja lähtenyt Sipooseen. Ei alettu Krisuakaan töistä odottelemaan pitkälle iltapäivään, vaan syötiin kolmen jälkeen. Mummo tulee meidän luokse joka toinen vuosi jouluaterialle. Ruokalepoa Vaahteramäen Eemelia katsoessa ja sitten kahville. Äiti ei ollut antanut mun tekemää omenakakkua edellispäivän vieraille, vaan pisti sen nyt vasta pöytään.



Illalla Krisun päästyä töistä ja isän vietyä mummo kotiin oli lahjojen vuoro. Sain mummolta Mariskoolin, tädiltä Stockan lahjakortin, äidiltä ja iskältä fygyä ja sukat ja Kristiinalta lahjakortin kiipeilyn alkeiskurssille. Mun takana oltiin juonittu! Olivat Eetun kanssa asiaa funtsineet ja Krisu oli sille pariin otteeseen soitellut. Ihan liikutuin kun Krisu sanoi, että aatteli tuon ostaa (oli vähän tyyriimpi lahja), ku kavereille järjestelen kaikkea menoja ja elämyksiä, ja kun mulla oli tossa aiemmin töissä ollut blah.


Katseltiin vielä Krisun kanssa hetki leffaa, pelasin isän kanssa korttia ja olin koneella, kunnes Eetu ilmoitti seiskan jälkeen, että nyt voisin alkaa minäkin liikkua Sipooseen päin. Tuntia myöhemmin olin Eetun perheen luona. Niillä oli Pekka-kissan lisäksi siellä koira hoidossa, opaskoira Kurre.

Söin vähäsen lisää, kun sitä ei näin joulun aikaan muuten oikein tulekaan syötyä ja katseltiin Joulutarinaa. Eetu siskonsa kanssa suorittivat lahjojen etsinnän, jota loogisesti seurasi lahjojen avaus. Minäkin sain jotain pientä. Syötiin lisää, katsottiin lisää elokuvantynkää telkkarista, sitten syötiin taas, mutta loman rankkuus kävi ylivoimaiseksi ja olin ensimmäisenä unten mailla.

Tänään normaalistuu. Olen jo kotiutunut ja nyt ei enää kauheita määriä ruokia ja salillekin pitäisi vääntäytyä. Joulu oli ihana ja lahjat mieluisia, olen täynnä ruokaa ja rakkautta.

lauantai 22. joulukuuta 2012

Joulunalusaikaa

Vielä vähän jotain ennen joulua! Random kuvapläjäys.

Koko viikon on tupsahdellut joulukortteja luukusta. Kavereilta itse tehtyjä, sukulaisilta valmiskortteja. Olin onnesta soikeana näitä löytyessä kaiken maailman muun roskapostin seasta.


Hoidin vielä parit pienet kortit pois alta ja aiemmin viikolla pakkasin vikan lahjan.
Siinä niitä nyt ois laatikko täynnä.



Olen ollut kiltti, joten joulupukki ei unohtanut minuakaan! Muistin itseäni all time parhaalla suomalaisella sarjalla, The Joulukalenterilla. Tämä oli tv:n parasta antia 11-vuotiaana ja on vieläkin, vaikka yleensä lapsuuden suosikit menettää pahasti hohtonsa uudelleen aikuisiällä katsottuna. The Näsä. <3


Meillä ei töissä mitään hurjia pikkujouluja vietetty, mutta perjantaina olivat kattaneet joulupöydän.



Torstai-illalla mennessäni nukkumaan mieleeni juolahti, että muutama hassu tunti enää ja maailma sanoo poks. Pulssi nousi, vaikken tätä kuitenkaan tosissani ottanut. Hui. Mayojen kalenteriin, pelkoihin ja tähän hyvään viikkoon liittyen:



Marilyn Manson - The last day on earth, vuodelta 1998
"I know it's the last day on Earth, we'll be together while the planet dies."

Marilyn Manson @ FB, 20.12.2012:
"I know it's the last day on earth. We'll be together when nothing happens."

perjantai 21. joulukuuta 2012

Ghost of Christmas Past

Aatto on vain muutaman päivän päässä ja tätä odotellessani (vaikken mikään joulufanaatikko olekaan, niin vapaapäivät ja pienet omat traditiot perheen kanssa on aika todella jees ^^) päädyin kaivamaan noin kahdenkymmenen valokuvakansion joukosta otoksia edellisvuosien jouluaatoilta. Itselläni oli ainakin hauskaa ja nostalgista näitä katsoessa.

Ensimmäiset jouluni vietin Espoossa äidin puolen isovanhempieni luona. Olen ollut söpö blondi.

Pari hassua kuvaa ensimmäisen kodin ajoilta. Vuosia en muista, mutta veikkaisin 1992-1995. Viimeiset about 20 vuotta olla ehditty viettämään joulut kotona, mikä tarkoittaa aina Huhmaria, Vihtiä ja vanhempien taloa.

Tätä pukkia kutsuttiin myöhemmin nimellä Sydäripukki. Koko perhe ja sukulaiset hypähtivät tuoleiltaan, kun tämä vanha mies kuumottavan klommoposkinaamarinsa kanssa oli hiipinyt takapihan puolelle koputtelemaan kävelykepillään ikkunaan.

Tämä on todennäköisesti vuodelta 1996, ensimmäinen joulu muuton jälkeen. Tässä vaiheessa kyse oli kuitenkin jo traditiosta ja fiiliksestä kuin joulupukkiin uskomisesta.

Iskä!

Joka saamarin joulu meidän piti laulaa ennen kuin saatiin lahjat. So much effort.


Mun vuoro. Olin meidän joulujen ensimmäinen ja viimeinen naispukki. 1998

"Uudempia" kuvia, tältä vuosituhannelta. Vuoden 2004 kuusi. Teini-ikään päässeet ja sen ylittäneet lapset pärjäävät jo pienemmällä määrällä lahjoja.

Ainoa punaisen sävyistä hairahtumiseni näiden yli kahdeksan vuoden aikana. Ruskeaa lettiä jaksoin katsella pari kuukautta. (2005)

Iltapäivään saakka päivä meni tuttujen juttujen parissa. Sitten karkasin juomaan. Eka ja vika joulu alkoholin parissa. Se oli se ns. villi sinkkuvuosi. Espoo edustaa 2007.

feat Jeremy, 2007

Mun mielestä tämä on äärimmäisen suloinen kuva. Sisko lukee viimeisimpiä juoruja meidän pienenpieni 152 cm miniäiti ottamassa sylissä lepiä. Loma on rankkaa. (2010)

Siihen loppui aattokuvat, mutta bonuksena vielä pari joulunaluskuvaa. Pitäähän se kuusi koristella jo ajoissa, viimeistään äidin synttäreihin eli aatonaattoon mennessä. Huomatkaa ihan itse tehty kannel lattialla. Itse!!! Puukässä +++. Mietin tässä kuinka pieni mahdoin tuolloin olla ja silti lahjakkaampi käsitöissä kuin nykyään. Triviaa: sain tuon nahkasohvan itselleni muuttaessani omilleni. Vasemmalla huonosti näkyvät lipastotkin on täällä. Mitä sitä hyvää heittämään pois.

WhihihiHIIIIIII! Tunnelijuttuja ~1998.

Nyt kai jo voi ajankohtaisesti toivotella hyvää joulun odotusta kaikille, jotka sitä jollain tavalla juhlivat! Minä huristelen sunnuntaina Vihtiin äidin synttäreille ja jään sinne seuraavaan iltaan asti, jolloin siirryn poikaystävän perheen luokse seuraavaksi yöksi. So long!