tiistai 6. elokuuta 2013

#saatananpalvaus

Perjantaina otin suuntimeksi Iitin, jossa järkättiin #saatananpalvaus-miitti. Kyseiseen kanavaan tutustuin poikaystävän kautta, irkkasinkin jossain vaiheessa, mutta se semmoinen toiminta on jäänyt itseltä jo pariksi vuodeksi. Olinkin onnesta soikea, kun sain miittiin kutsun! Aktiivisimmat irkkausvuodet taisivatkin olla jossain niinkin kaukana kuin vuosien 2004-2005 tietämillä.


Saatuani puristettua itsestäni aamulenkin aikaiseksi (sateessa...) lähdettiin matkaan. Meidän kyydissä ei tullut ketään, joten saatiin tunkea auto täyteen tarpeellista ja tarpeetonta roinaa. Parit pitstopit tehtiin Selloon (viimoset unohdetut asiat kaupasta) ja Lahden  Kärkkäiseen (niin paljon halpaa karkkia!). Keulittiin Haloo Helsingin keikkabussin ohi, siellä kuski haukotteli ja mikäsenblondinnimion istuskeli vieressä. Olisi ehkä ollut jännittävämpää, jos lämpeisin kyseisen bändin musiikille.


Vähän ennen puolta neljää saavuttiin Anitan tarjoamille tiluksille Iittiin. Se oli varoitellut meitä mökkitiestä, joka oli äärimmäisen hermoja raastavaa jännittävää ajettavaa, pohja vain laahasi maata. Emännän autollinen oli saapunut paikalla vasta hetkeä aiemmin ja pikkuhiljaa kavereita valui paikalle ihan iltaan asti. Kuutisen henkeä tuli vasta lauantaina, yhteensä meitä oli hurjat 26 henkeä. 27, jos koiravahvistus lasketaan mukaan.


Mökkihoms oli aika jees: möksän lisäksi oli erillinen aitta sekä saunarakennus ja tottakai oltiin järven rannalla ja kaukana muusta maailmasta. Oli laiturilla hengailua, uimista, kuopan kaivamista sahtitynnyrille, juomista, omituista musiikkia, tarinankerrontaa suoraan Gay-lehdestä, merirosvoteemaista pukeutumista, autobileitä ja sen semmoista.








Lauantai alkoi hissukseen auringonotolla, uimisella ja grillailulla. Pariisinostoksiani tarjoilin jo toista viikonloppua haluaville. Siis absinttia. Vielä saapui yksi Mikkeliauto, jossa oli muun muassa Ulpu. Olin hänelle antanut tärkeän tehtävän, joka hoidettiinkin heti pois alta: hiusten pätkäisy. Mun tukalle ei oltu tehty mitään 2,5 vuoteen ja nyt vähäsen tasoitettiin.







Jahka alkoholihommia jatkettiin, oli muun muassa tykittelyä, kalastelua ja hevostelua, ja kun viimoiset vieraat saapuivat iltasella, saatiin otettua viimein yhteiskuva. Pihakeinu hajosi alta, ensiapulaukkuni tuli tarpeen kumpanakin päivänä kun Valtsu sohelsi omiaan (onneksi tuli vain pikkuhavereita), oli kitaranrämpytystä ja lauleskelua. Vain kertaalleen huomasin kenenkään tippuvan mökin terassin laidalta maahan.







Sunnuntaina olin jo yhdeltätoista hereillä, mutta en vaan jumankauta saanut itseäni ylös ennen yhtä. Hyvä että kylkeä jaksoin vaihtaa, mutten silti enää unta saanut. Eipä siellä muutkaan jaksaneet oikein muuta kuin istua ja höpötellä. Oltiin kuitenkin ensimmäisiä lähtemässä, koska olin ajokunnossa ja oltiin luvattu Sonja heittää matkalla Lahteen, jotta se ehtii töihin iltapäivästä.


Nyt on loma sekä palkaton loppu. Kyllä taas vuoden jaksaa! Tai ainakin tämän viikon... Viimeinen viikonloppu ei oikein virkistänyt, mutta en silti vaihtaisi sitä mihinkään. Menee kesän top kolmoseen jonnekin Nummirockin, Tuskaviikonlopun ja Someron möksäpaardien seuraksi.

Palvaajat, you are awesome!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)