keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Selviytyjät Sammatti: S01E02

Episode 1 marraskuulta TÄÄLLÄ.

Maija oli taasen maatilan emäntänä isäntäväen ollessa lomailemassa. Tälläkin kertaa edellisyön luonani oli viettänyt Hanna. Oltiin vietetty Disney-painotteista leffailtaa ja olin hänelle jo lupaillut kyytiä Sammattiin.

Emännän toivomuksesta ukkelini joutui/sai tehdä event-kuvasta jälleen
uuden mestariteoksen. Over 9000 hours in Paint, part II. © Eetu

Olin jo ehtinyt olla pari tuntia hereillä muun muassa kuvia käsitellen ennen kuin vieraani ja ukkeli heräsivät. Ihme kyllä olivat kuitenkin klo 14 lähtökunnossa, kuten oltiin lähtöaikatauluksemme mietitty. Käytiin ruokakaupassa ja siitä ajeltiin supernopeesti Sammattiin (Leppävaarasta ei mennyt edes 40min 120 km/h rajoituksilla).



Paljubileet vol 2, wohoo! \o/ Samalla meiningillä mentiin. Siinä ihmeteltiin maailman menoa keittiönpöydän ääressä. Maija oli tehnyt meille juustokakkua naistenpäivän/tulevien synttäreittensä kunniaksi. Tällä kertaa ei hallista löytynyt nyljettyä hevosta, mutta nyt näin viime kerralla nokosilla piilosilla olleet villisiat, kun käytiin heittämässä niille sapuskata. Seuraksemme saatiin samoja naamoja kuin viimekin kerralla+pari sellaista höpönassua, jotka eivät silloin kyenneet mukaan.

Just... act natural. Maybe it doesn't notice me...



Jahka olin saanut pyörähdettyä paljussa (sopivasti oli kaaanis kirkas tähtitaivas) ja saunassa, kävin nukkumaan. Kello oli hurjat 23.30. Kun taas vertaa niihin myöhäisimpiin kukkujiin, jotka jaksoivat juhlia tästä vielä 8h eteenpäin... Ihan hyvin nukuin aamuyöhön, jolloin olin parisen tuntia hereillä, kun eräs vasta keskellä yötä Sammattiin saapunut sankari aloitti kitaran soitantansa ja laulamisen. Tuli kovin voimakkaasti korvatulppien läpi. :P

Larppasin ukkeliani.



Heräilin pitkin aamua ja kympin aikaan taisin nousta. Sain silti pitkälti toista tuntia odotella, että kyytiläinen heräsi. Vain kaksi muuta oli hereillä siinä vaiheessa kun lähdettiin puoli kahdentoista aikaan ajelemaan kotiin. Tällä kertaa en jäänyt odottelemaan muiden heräilyä, kun se viimeksikin oli tapahtunut vasta joskus myöhään iltapäivällä. Kyllä, olen malttamaton.


Maija threw a another countryside party for us. She was playing caretaker for her mother's house while she was on a vacation.

Mainly we sat around the kitchen table eating, drinking and chatting. The thing I was waiting the most was palju, a wooden outside tub. The heating of the palju took ages but it was worth it. Sooo niiice. The clear starry night sky wasn't bad either.

Because I'm old and  crummy I was the first one to go to bed and the first one to wake up, while the others were up till almost 8am. So I was long gone before the most of the people were able to even open their eyes. Yes, I'm impatient.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)