tiistai 29. huhtikuuta 2014

Mayday, mayday!

Perinteisesti vappuaattoa juhlistetaan Ruttopuistossa, sinne kaikki huomenna sankoin joukoin! Otan mukaan yllätyspullon, jonka juotan niille rohkeille, jotka uskaltavat tulla moikkaamaan. Sori, kaverit, ootte tässä asiassa vasta kakkossijalla. Puspus!

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Brace yourself, summer is coming

Aikeena oli lähteä lauantaiaamusta ajelemaan Tampereelle blogimiittiin, mutta parin muuttujan ilmaannuttuani jätinkin sen harmitellen välistä. Kotiin en tahtonut jäädä homehtumaan, olinhan jo pistänyt hiukset kuosiin ja meikit naamalle, sääkin oli kovin keväinen! Pienen sananvaihdon jälkeen parin kaverin kanssa oli jo päivän suunnitelmat pistetty uusiksi.

Läksin ajelemaan Kallioon, jätin sinne auton ja näin Eetun, jonka kanssa lähdettiin suuntaamaan keskustaan. Luppoaikaa oli melkoisesti, joten syötiin Narinkkatorilla jätskit (siellä ilmaisia jaeltiin Pingviini-tuutteja), käytiin moikkaamassa Kampin K-kaupassa töissä olevaa kaveria, lunastettiin leffaliput ja istuttiin päivää ulkosalla.



Myöhäinen Hanna kun vielä siihen saatiin niin päästiin leffailemaan. Oltiin jo aikaisemmin Hannan kanssa mietitty menevämme katsomaan Johnny Deppiä eli Transcendence ja sovittu elokuvatreffit sunnuntaille, mutta näinhän tää kävi hyvin. Taisin arvostaa leffaa vähemmän kuin seuralaiseni, mutta kyllähän tuon katsoi.

Tästä siirryttiin Virgin oiliin syömään. Seuraamme joini ukkelini. Oon saanut ristiriitaista kritiikkiä tästä ravintolasta, mutta me kaikki ainakin oltiin tyytyväisiä ja ymmyrkäisiä.




Eikä siinä vielä kaikki! Takaisin Kallioon. Ihan tietoisesti olin jättänyt auton Helsing barin eteen. Toinen Eetu putosi matkasta, kun mentiin kuppilaan näkemään Hannan kaveria. Hetki istuttiin, nuo otti yhdet. Tän Hannan kaverin tuttavapariskunta piipahti paikalla myös, toinen oli Geri ja toinen Ali G, näytti siis _ihan_ Ali G:ltä. En voinut lakata tuijottamasta. :')

Keksittiin vielä lisää toimintaa illaksi. Kidnapattiin Hanna ja tultiin meitin tykö. Pistettiin lötköhousut jalkaan ja Frozen pyörimään. "Aaaa mul on niin spuge olo! Mä tykkään siitä!" sanoi Hanna lainatuissa Suomi-T-paidassa ja raitaverkkareissa. Pistettiin sille vielä tupakki suupieleen, Crocsit jalkaan ja Kari Tapion Olen suomalainen pyörimään taustalle.


Dagen efter kerkesin pyöräyttämään banaanileivän ja siivoamaan partsia (menin sinne lukemaan, mutta päädyinkin siivoamaan, kun alkoi siitepölykerrokset sun muut häiritsemään) ennen kuin ukkeli ja vieras heräsivät. Aiemmin mainittu oli jo viikolla kerennyt pari kertaa ehdottamaan päivän paistattelua läheisillä kallioille, mutta nyt oli vasta mullekin hyvä hetki ja tarpeeksi lämmintä. Ihailtiin maisemia ja otettiin kuvia.



Ja sitten ajelulle. Käytiin Mäkissä (mulla vasta toinen kerta 1,5 vuoden sisään, koitan päästä eroon) ja jätettiin Hanna Tikkurilaan odottelemaan bänditreeniensä alkua. Me ukkelin kanssa tultiin kotiin katsomaan pari päivää aiemmin aloittamamme Wolf of Wall street loppuun ja sen jälkeen alkoikin päivä olla pulkassa.

Ihanat pari päivää. Lauantai ja sunnuntai onnistuivat oikein mainiosti improvisoidusti, vaikka yleensä olenkin suunnitelmatyttö, extemporejutut ei saa mua useimmiten mukaansa.



Saturday: My previous plans didn't eventually work out, but I didn't just want to spent my weekend at home, so I spoke to a few friends and a couple of hours later I found myself in Helsinki watching Transcendence with Eetu and Hanna. After that another Eetu joined us and we went to eat to Virgin Oil restaurant. After that to Kallio to meet Hanna's friend. We sat on a bar about an hour. Then deciced not to spent time on a bar anymore so we went to our place and took Hanna with us. We watched Frozen, listened to music and watched music videos.

Sunday: I had time to clean the balcony and bake a banana bread before my boyfriend and our guest woke up. It was a warm sunny day so we deciced to go to cliffs nearby to watch the view and take pictures. After that we went to eat and drove Hanna to her band rehearsal. I used my evening watching Wolf of wall street and that's about it. Didn't really wanted to go to bed, but I needed my beauty sleep. 8h minimun. This week's another easy one, third week on a row to have only four days to work.

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Metal and mermaids, savages and Solstafir

Aloitin viikonlopun rauhallisesti. Huristelin töistä suoraan Jossulle. Viimein saatiin pidettyä haaveilemamme Disney-päivä. Sillä on niin paljon leffoja, joita mulla ei ole ja joita en ole edes nähnyt. Valittiin seuraavat VHS:t pyörimään: 101 dalmatialaista (vain tän olin näistä nähnyt, mutta joskus kauan kaaaaauan sitten), Pieni merenneito II: Atlantiksen salaisuus ja Pocahontas: Matka uuteen maailmaan. Tosta jälkimmäisestä olin järkyttynyt! Ei se niin voi mennä! Tyrmistyneenä näitä katsellessani syötiin samalla itsemme ymmyrkäisiksi. Emäntä oli ostanut testattavaksi Jaffan luomuomenalimua. Mähän en juo Herra Hakkarais-limun lisäksi limppareita, mutta tää oli ihan jees. Ihan kuin laimennettua Somersbytä. Siiderisimulaattori.

(Okei, mä lupaan, että seuraavan postauksen kuvissa mulla on pitkästä aikaa meikkiä.
Mut jes, hiukset ei oo enää oranssit!)

Viikolla googletin mielenkiinnosta, että mitäs islantilaisia bändejä niitä onkaan olemassa. Ja oho... Sigur Ros onkin bändi! Oon tähän asti luullut sen olevan naisartisti. Solisti kuulostaa naiselta, joten loogisesti olin päätellyt sen olevan nainen, jonka nimi on Sigur Ros. Toinen tuttu nimi oli Solstafir. Tietoisesti en ole ikinä tätä kuunnellut, mutta monen kaverin tiesin kuuntelevan. So why don't I give it a go! Fjara kuulosti etäisesti tutulta, siitä pidin. Kuuntelin päivän aikana, siinä värinpoiston, värjäyksen, latvojen napsimisen ja koneen räpläämisen ohella, Svartir sandarin pariin otteeseen. Vähän oli nihkeetä aluksi, mutta lopulta lämpenin. Löydän harvoin uusia bändejä, joista innostun. Viimeksi löysin aikalailla vuosi sitten Ricky-tick big bandin, josta olin aivan ääritäpinöissäni.


Vintagella haastoi tuohon 11-hässäkkähaastehommaan, jonka juuri joku aika sitten tein, joten oion mutkat suoriksi ja vastailen vain kysymyksiin. :)

1. Kuka on esikuvasi?
Äiti, koska se tietää kaikesta kaiken. Iskä, koska se osaa tehdä kaikki maailman käytännön hommat. Täti, koska se matkustelee minkä sielu sietää ja sen olisi helpompi luetella maat, joissa ei ei ole käynyt, kuin ne, joissa on käynyt. Minäkin haluun tietää kaiken, osata kaiken ja käydä kaikkialla! Mulla ei oikein ole mitään julkisuuden henkilöitä, joita katsoisin ylöspäin.
2. Miten blogisi nimi syntyi?
Halusin lyhyen ja ytimekkään, sana tai pari. Pyörittelin tatuointijuttuja mielessäni. Ink, ink.
3. Mitä kirjaa suosittelisit?
Joe Hill - Sarvet, Pendergast-sarja
4. Mikä on lempikaupunkisi?
Pariisi.
5. Bravuuriruokasi?
Teen jauhelihakastikkeen melkeen mistä vaan (kunhan on sitä jauhelihaa). Tai sitten lasagne! Mmmm... lasagnea...
6. Minkä haaveen olet toteuttanut?
Oon reissannut. Matkailu. Se laskuvarjohyppy oli kans aika hurja, melkein itsekin ihmettelen miten uskalsin.
7. Mikä haave on vielä toteuttamatta?
Kun vielä en omakotitalon/rivitalon pätkän/erillistalon/paritalon saisi ostettua ja sormuksen nimettömään.
8. Suola vai sokeri?
Suola. Käytän sitä kuulemma liikaa. Keitetty muna ja siihen niin paljon suolaa, uh. Ja aromisuola sopii mihin vain.
9. Millaiset ovat lempikenkäsi?
Maiharit, aina maiharit. Kesät talvet.
10. Saatko kielen rullalle?
Jee, saan! Olen niin lahjakas! :P
11. Mikä sai sinut hymyilemään viimeksi?
Katsottiin ukkelin kanssa hetki sitten Graspopin sivuja, että mitäääää, mikä tää lineuppi on, ihan hullu, miten näillä on varaa, aaaaaa!


Easy start for the weekend. I went to Jossu's place straight from work. We finally kept our Disney day. She has a bigger Disney VHS collection than I have (okay, that doesn't take too much of an effort, but anyways) and there were many movies I haven't even seen, sequels mostly. We watch 101 dalmatians, Pocahontas II: Journey to a new world and Little Mermaid: Return to the sea. And what! Pocahontas can't go like that! What happened to the one true love!

A few days ago I googled what bands comes from Iceland. And oops, Sigur Ros is a band! I thought is was a female artist. The singer sounds like a woman so logically I figured it's a  woman named Sigur Ros. Another familiar name was Solstafir. I had never knowingly listened to this band, but I knew a huge number of my friends are fans.  So why don't I give it a go! So trough my root growth blonding, hair coloring and cutting my hair I listened the album Svartir sandar. At first I was like hmm yees, meh, okay this is good, no this is so boring, but at the end I warmed to it, though the music doesn't really fit into any situation but just laying on bed and listening to it.

torstai 24. huhtikuuta 2014

Iceland, day 3: Whale watching

Siirrymme päivään numero 3 eli sunnuntaihin. Viimeinen Islantipostaus. Ja jälleen aikainen herätys. Kasin jälkeen lähdettiin rauhassa käppäilemään vanhaan satamaan. Eldingin toimistolla vaihdettiin e-lippu varsinaisiksi piljeteiksi. Valasbongausta tiedossa. Siellä oli myös pahoinvointitabuja jaossa, sisko nappasi semmoisen ja kiroili, että miksi hän ei muistanut, että tulee veneessä pahoinvoivaksi. Puolen vuoden takaisella Kap Verden katamaraaniretkellä oli kuulemma voinut huonosti. Minä leikin rohkeaa enkä ottanut napsuja.

Oltiin vajaat puolisen tuntia etuajassa ja mentiin laivaan odottelemaan. Istuskeltiin siinä kunnes paria minuuttia ennen yhdeksää tajuttiin, että eihän täällä ole enää kuin yksi pariskunta meidän lisäksi, minne muut katosivat ja ollaankohan me nyt ihan oikeassa paikassa. No ei oltu. Kiersin laivan ja satamassa oli useita busseja, jotka otti ihmisiä mukaan retkelle. Ei saakeli me ollaan onnistujia tällä reissulla. :') Ihan ajoissa kuitenkin oltiin, bussi lähti vasta varttia yli.


"Lähde bongaamaan maailman suurimpia nisäkkäitä Atlantin avoimelle valtamerelle. Kesäaikaan muuttavien valaiden ja merilintujen mukana nähdään usein ryhävalaita, pyöriäisiä, lahtivalaita ja valkokuonodelfiinejä. Ajalla 15.5.-15.8. pysähdymme myös yhdellä Islannin useista ”lunnisaarista”, joita maan kuuluisat merilinnut asustavat. Talviaikaan alueella saatetaan törmätä myös miekka- ja sinivalaisiin."



Tämä retki lähti Keflavikista. Venheeseen mars. Sieltä sai lainata ihanat lämpimät haalarit ja ne tuli tarpeeseen. Tuuli oli kova ja toki taas saatiin nopea raekuuro. Ei taidettu ehtiä kuin viisi minuuttia olla merellä kun jo näkyi ensimmäinen valas! Tai siis pyrstö. Monia selkiä ja pyrstöjä nähtiin, vähän oli kaukaa ehkä haettu kun toivoin, että ne kaikki hyppelis siellä kunnolla niin, että koko ruho näkyy. :P Pari hyvää kuvaa sain. Oli hieman haastavaa saada sekunnissa-kahdessa paikallistettua valas ja yrittää napata oikeasta kohtaa kuva ennen kuin katosivat takaisin mereen. Kajareista kuului toki oppaan ääni aina välillä, että "nine o'clock". Että siinä suunnassa. Käytiin myös lähellä kallioita koittamassa nähdä lunneja, mutta näin vain tyhmiä lokkeja. Ne varsinaiset lunnikalliot taisikin olla jossain muualla.



Puolisentoista tuntia oltiin merellä. Sisko ei voinut pahoin, eikä mullakaan hetkellistä höpöä tunnetta lukuun ottamatta ollut mitään ongelmia. Haalareita tuli ikävä, oli niin mukavat ja lämpöiset, vaikka kylläkin ne riisuttuani olo oli pieni, joustava ja kevyt. Takaisin bussiin ja Reykjavikiin. Bussi jätti vähän kauemmas satamasta, parempaan paikkaan kaikille noin niinku keskustaan suuntaamista ajatellen.




Suunnitelmana oli mennä Sushi sambaan syömään. Sisko oli himoinnut sinne koko matkan ajan ja ottanut osoitteen ylös. Ja mitä näemmekään, keittiö avautuu viideltä. Käveltiin Laugavegur lähes toiseen päähän ja joko ruokamestat oli kiinni tai avautuisivat viideltä. Mikä ihmeen aika se on? Päädyttiin jonnekin todella värikkääseen pikkumestaan piffille ja pirtelölle. Koitettiin erääseen pihvimestaan kahdesti, mutta yritykseksi jäi. Olisin halunnut kokeilla siellä lunnia ja valasta. Ah, ja bongasin kaupan nimeltä Suomi Prkl. Marimekkoa ainakin oli ikkunassa.

Matkalla hotellille:
Minä:"Täällä haisee joku..."
Sisko: "Joku hyvä! Niinku liima!"

Kellohan ei tässä vaiheessa ollut vissiin kolmea enempää. Katseltiin Itse ilkemystä telkasta, pyörittiin sokerissa, soitin joka ilta(päivä)isen nopean puheluni ukkelille ja luin Clockwork angelia pari tuntia. Sisko oli mennyt jo neljältä nukkumaan, minä "vasta" 18.30, mutta taisin silti kasiin asti pyöriä sängyssä. Heräilin useasti. Sisko puhui unissaan. "Olitko tietoinen, että...?" Mitä! Jäi vaivaamaan. Ja "awesoomeeee" sekä paljon, paaaljon muuta mutinaa, josta en saanut selkoa.


Lähtöpäivästä ei niin kauhiasti ole turinoitavaa, joten pistetään sekin samaan syssyyn. Herätykset sen kuin aikaistuu! Tällä kertaa kello pirisi aamuneljältä. Kolmessa vartissa oltiin sataman lähettyvillä ostamassa bussilippua ja viideltä oli lähtö lentokentälle, jossa oltiin ennen kuutta. Tuossa aamun pikkutuntien kävelyssä ja bussissa venailussa oli meidän panostus Islannin yöelämään! Niin hitosti liikennettä ja ihmisiä, ettei edellispäivinä oltu nähtykään. Hoipertelivat sinne tänne, osa kävi snägärin kautta ja osa hyppäsi taksiin. Kentällä käytettiin kaupoissa viimeisetkin kruunut. Oli niin massikeisarifiilis näiden päivien ajan, kun tonneilla leikittiin. Mitään kotiinvietävää en kuitenkaan itselle löytänyt (tai etsinyt). Koska oltiin etukäteen maksettu kaikki lennot ja hotellit, matkat ja retket, oli itse pääsiäisen budjetti hyvin pieni, eikä rahaa mennyt oikeastaan kuin ruokaan.

Lento lähti vain 5 min myöhässä ja oli tämä Icelandair paljon parempi kuin SAS. Okei, kummassakaan ei tarjottu kuin kahvia ja teetä ilmaiseksi ja ruoasta joutui maksamaan, jos sitä halusi, mutta tässä sentään oli telkkarit! Jokaisella oma! Katsoin aikani kuluksi islantilaisen leffan nimeltä Metalhead. Lento kesti 3h20min ja kummitäti meitä oli hakemassa. Kiva päästä Islannin epävakaasta säästä tänne aurinkolomalle, yhtäkkiä Suomeen oli tullut kesä!

Kotiin pääsin kolmen aikaan. Ukkeli oli kotiutunut edellisyönä Pohjanmaalta, jossa hän oli perheensä kanssa lähtenyt pääsiäiseksi sukuloimaan. Se söpöliini oli keittiössä hääräämässä mulle valmiiksi ruokaa ja oli GoTin ladannut valmiiksi. Kannatti lähteä, mutta kannatti myös tulla takaisin.  Oli sen verran nättiä ja jäi vielä paljon nähtävää, että pakko se on joku päivä lähteä uudestaan. ^^


Day 3: Last day in Iceland before the flight back home. Not so many time-consuming trips today, only whale watching. This trip started from Reykjavik from where the bus took us to Keflavik. There was couple of boats waiting for us. Not 5 min from leaving the dock we saw the first whale! It's tail I mean. Lots of backs and tails were seen, I guess I was a little too hopeful to think they all would jump around so their whole body would be visible. :P Everyday we had couple of quick hailstorms, here too. The weather could vary from sunshine, strong wind, rain and snow to hailstorm in 30 min. We just put a lot of clothes on in the morning and wished for the best. Anyways, we were at the sea about an hour and a half and then it was back to Reykjavik.

It was challenging to find a restaurant; either they were closed, the kitchen opened at 5pm (at this time it was only 2pm) or there weren't good gluten-free options for my sister. I would of wanted to try puffin and whale.

Day 4 ergo the final day. The mornings got earlier and earlier. We were up at 4am and walked to the bus terminal. This was our investment to the night life. Sooo many (wobbly) people and taxis were on the move.

At the terminal we spent our last Icelandic kronas. This time the flight was nonstop. Our aunt picked us up from the airport and drove us home. My boyfriend was prepared: the newest GoT-episode was ready to watch and he had almost finished making me food. So cute!

I think I'll have to visit Iceland again some day, so much left unseen. :)

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Iceland, day 2: Geysir, Gullfoss, Thingvellir

"Kultaisen Kolmion kiertoretkellä pääsee ihastelemaan Islannin kuuluisimpia luonnonihmeitä: Geysirin kuumien lähteiden aluetta, Gullfossin mahtavaa vesiputousta ja Thingvellirin luonnonpuistoa.

Retkellä pysähdytään geotermisellä kuumien lähteiden alueella, jossa toimii myös Islannin aktiivisin geysir, Strokkur. Upeasta luonnonilmiöstä ehtii reissun aikana nauttia useammankin kerran – Strokkur suihkuttaa kuumaa vettä ilmaan 5-10 minuutin välein. Kiehtovalla geotermisellä alueella voi ihmetellä myös kuplivia muta-altaita ja höyryäviä maanalaisia lähteitä.

Matka jatkuu Gullfossin ”kultaiselle putoukselle”, joka on kaikessa mahtavuudessaan pakko nähdä. Jylhä putous on yksi Islannin kauneimmista.

Päivä on mukava lopettaa Thingvellirin luonnonpuistoon, jossa maailman vanhin parlamentti kokoontui jo 900-luvulla. Thingvellirin luonnonpuisto on yksi Islannin kiinnostavimmista kohteista: se sijaitsee Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen erkanemiskohdassa. Alueella on upea hautavajoama, joka on muodostunut kahden mannerlaatan ajautuessa hitaasti erilleen toisistaan."



Toinen päivä Islannissa. Herätys oli kasilta, mutta olin jo seiskalta pystyssä. Rauhassa siinä hääräilin, söin aamupalaa, tein eväitä... 8.30 oltiin hotellin edessä odottamassa noutoa Golden circle/Kultainen kolmio-retkelle. Tasalta meidät jätettiin Reykjavic excursionsin (Reykjavik executions)toimistoon/halliin mikä onkaan, ja siitä ohjattiin seuraavaan ajoneuvoon. Yhteensä kolme bussillista porukkaa lähti tälle retkelle.

Opas kertoili bussissa kohteiden historiaa sun muuta Islantitietoutta jännällä aksentillaan (kaikki muut paikalliset osasivat kyllä todella hyvin englantia), johon onneksi tottui päivän edetessä ja vähemmän ja vähemmän jäi sanoja pimentoon. Tää muikkeli myös lauloi meille about neljä islantilaista biisiä. Tuumittiin, että tämä on varmaankin hänen oma lisä oppaan ulosantiin.

Ensimmäinen pysäkki oli kasvihuone, josta ei retkikuvauksessa ollut mitään mainintaa, mutta ok. Tomaatteja, tomaatteja kaikkialla! Työntekijä piti meille pienen esitelmän toiminnasta ja tuotteista. Yhtäkkiä sillä oli käsissä laatikko, joka oli täynnä mehiläisiä. Ei paniikkia... Niitä kuulemma lentelee siellä useita satoja koko ajan aktiivisina, välillä vaan täytyy herhiläiset vaihtaa uusiin.



Seuraava etappi: Geysir eli kuumien lähteiden alue. Kelihän siis vaihtui Islannissa koko ajan, millonkaan ei tiennyt miten varautua. Kerran saatiin puolessa tunnissa niin aurinkoa, tuulta, sadetta, lunta kuin rakeitakin. Ja eikö semmonen kamala rae-/lumikuuro osunut juuri sikseen. Piti kävellä selkä edellä. Tämä myös oli se ainoa kerta kun meillä kiristyi hermot. Kamerat kitisi kylmää, lumi ja tuuli sattui kasvoihin, housut kävivät litimäriksi. Nähtiin kuitenkin muutamaan otteeseen Strokkurin purkaus ja saatiin otettua kuvia ja kierrettyä koko alue. Ja sitten ilmastoa pakoon kahvilaan ja krääsäkauppaan. Hiukset valui vettä ja farkut olivat litimärät kuten myös hanskat. Olin sentään tajunnut ulkoilutakin pistää päälle. Ei antanut mitään läpi ja huppu oli hyvä. Lohdutukseksi ostin herkullisen ylihintaisen piirakkapalan aikani kuluksi. Delicious.




Bussi jatkoi matkaansa Gullfossin vesiputoukselle. Juu ei ollu mitään se aikanaan nähty Sveitsin Rheinfallin vesiputous tähän verrattuna. Housut oli melkein jo kuivuneet, mutta nyt kastuivat villasukat. Kestettävä on. Ja mikäs siinä, huomio oli kuitenkin vallan muualla. ^^ Tässä vaiheessa keksin käyttää kameran panoramatoiminta. Ehkä vähän innostusin...Varsinkin niitä kannattaa klikata isommiksi, eihän tuosta muuten saa mitään selvää. Sain 50 Gullfoss-kuvaa karsittua kymmeneen, olen uskomattoman lahjakas! Tää oli ehkä siisteintä koko reissussa. Ehkä... Taas oli holleilla krääsäkauppa ja kahvila, nyt sain ukkelille ostettua kotiinviemisiä.











Ja takaisin bussiin. Vikana oli tiedossa Thingvellirin luonnonpuisto. Ajeltiin hiiitaaastiii mannerlaattojen erkanemiskohdan läpi. Oltiin samaan aikaan Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa! Bussi jätti meidät kohtaan X, josta käppäiltiin parinkymmenen minuutin reitti luontoa ihaillen. Dem maisemat.











Vielä hetki laadukasta bussiaikaa. Klo 09 oltiin lähdetty Reykjavikista ja klo 17 palattiin takaisin. Bussi jätti porukkaa ihan hotelleille asti. Me kuitenkin jatkettiin vielä Laugavegurille eli sille ostos- ja pääkadulle. Käytiin Bonuksessa (tän ruokakaupan logo on piirretty possu, jolla on musta silmä, öh?), karkkikaupassa ja Dogmassa, jossa oli tv-sarja- ja leffa-aiheisia paitoja ja sälää. Ostin kivan pienen Stormtrooper-metallisen pastillirasian, tämäkin ukkelille.




Vihdoin takas hotellilla. Päivä oli ollut pitkä. Eikä se tähän vielä loppunut. Sisko alkoi tehdä meille ruokaa. Pistettiin kyllä ikkunaa ja ovea auki, koska keittiössä ei ollut liesituuletinta. Kohta aloin kuuntelemaan, että mikä ihme tuo ääni on. Ei varmaan mikään, kai se vaan telkkarista kuuluu. Hetkeä myöhemmin ihmettelin tätä uudelleen ja lopulta päädyin avaamaan huoneen oven ja kamala vinkuna tuli käytävältä. Palohälytys. Voi saakeli, ei kai se meistä johdu... Siinä sitten monoa jalkaan ja ulos, jossa oli jo muut hotellin asukkaat. Hups... Onneksi ei ollut kovin iso mesta eikä nytkään siinä pihalla tainnut porukkaa pariakymmentä enempää olla. Joku hoiti hälytyksen pois ja palattiin huoneisiimme. Kohta hälytyksen sulkija, joka oli ihan joku hotellin asukas, tuli sanomaan, että täältä kuulemma se oli lähtenyt. Juuuuuh. Myöhemmin vielä tuli henkilökuntaan kuuluva mies asiasta sanomaan, mutta kuulemma tätä tapahtuu lähes päivittäin. Kertoi hälyttimen saattavan laueta pelkästään jos hiustenkuivaajalla kuivaat liian lähellä hälytintä. Ei enää hävettänyt niin paljoa. :D Meillä oli kuitenkin vielä hommat kesken ja peloissamme ja varuillamme jatkettiin ruoanlaittoa. :') Tämäkin päivä pistettiin pakettiin jo seiskalta, lisää aamuherätyksiä tiedossa.


Day 2: We went to an 8-hour trip to the geysir area, Gullfoss waterfall and Thingvellir national park. My jeans, hair, gloves and socks got totally wet, but I didn't mind; I saw so cool things! I'll let the pictures do the talking. We did a little shopping afterwards. I found souveniers and candy. Mmm, caaandyyyy...

The day had been long and it wasn't over. Back at hotel we started to make some food. There were no extractor hood so we cooked windows and balcony door open. Not that it mattered; the fire alarm went off and soon all the hotel guests were outside. Goddamned... :D Someone put the alarm off and later on he came to us telling that it had started from our room. Yes, yes, we know. But we weren't so embarrassed anymore when he told that this happens almost daily.