torstai 28. heinäkuuta 2016

Tom of Finland-näyttely ja Kakkugalleria

Aloitin kauniin kesäloma-aamuni käymällä iänmukaisessa papassa. Pieni muistutus siitä, etten ole enää nuori tyttö. ;__; Jatko oli sentään huomattavasti parempi. Toinen kaveri oli kysellyt Tomppa-näyttelyn perään, toinen kyseli Kakkugalleriaan. Yhdistin nämä kaikki! Superpäivä! Toiselle kaverille tosin pamahti kuume, mutta lähdettiin kuitenkin Jaanan kanssa treffeille.

Näyttely oli Taidehallilla, Luonnontieteellisen museon vieressä. Kympin kustansi ja oli aika nopeasti käyty läpi, puolessa tunnissa. Näyttely on ikärajaton, mutta "ei suositella lapsille". Juu ei. Varsinaisten piirrosten lisäksi esillä on Touko Laaksosen keräämiä ja käyttämiä referenssikuvia, joissa on homopornoa, eikä ne itse piirroksetkaan ihan heppoista materiaalia ole. Jäin kaipaamaan enemmän infoa ja parempaa videonpätkää itse taiteilijasta.




Jatkettiin Kakkugalleriaan kakkubuffettiin. Olin antanut Jaanalle hänen toukokuisilla synttäreillään onnittelukortin, jossa lupasin lahjaksi piffata hänelle seuraavan Kakkugalleriakerran. Aina niin hyvää mössöä! ^^ Kaikki ne raikkaimmat kakut on mun lemppareita. Ehdotonta ykköstä, sitruunamarenkia ei nyt ollut tarjolla, mutta kaikki limeä sisältävät tulivat hyvinä kakkosena. Hinta on noussut 1,5 vuoden takaisesta 11,90 eurosta 12,50 euroon.



A day well spent at Tom of Finland exhibition in Taidehalli and at cake buffet in Kakkugalleria. _b

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Uusi kamera (Olympus PEN E-PL6)

Kolautin vanhan lähemmäs 4,5 vuotta käytössä olleen Nikon CoolpixS8200-kamerani johonkin, mistä syystä yksi kulma meni sillä tavoin lölleröksi ja ulospäin työntyväksi, ettei akun ja muistikortin läppä enää pysynyt kiinni. Kuukauden verran pidin siinä ensihoitona jesaria, mutta silti jouduin aina pitämään läppää pohjassa, jotta kamera edes avautuisi.

Mutta olikin tuon jo aika väistyä uudemman ja paremman tieltä, en vain tykkää hommata kalliita asioita, jos edellinen toimii vielä ihan hyvin. Muutamaan kertaan tutkailin netissä erilaisia kameroita ja VarjoTuskassa kaveri esitteli mikrojärkkäriään ja myöhemmin vielä kyselin mallia ja aloin kallistua samanmoisen puolelle. Samainen kaveri pisti eräs päivä linkkiä Verkkikseen, että siellä on viimeiset kappaleet myynnissä saman kameran vanhempaa mallia. Olinkin tuuminut kipurajaksi 300 euroa, kamera oli 10 snt vajaa sen rajan. 8)

Aika paljonhan tässä on ihan perusdigikameroihin tottuneella oppimista ja ohjekirjan pläräämistä edessä, mutta kyllä minä tästä jo kovasti pidän. Vaikkei asetukset olisikaan kohdillaan, on jälki silti edellistä kameraa tarkempaa. _b


I knocked the old camera to something and  the battery/card compartment lock didn't stay shut anymore. I fixed it with duck tape, but I still needed to press the compartment everytime I used the camera, because it wouldn't work otherwise. That camera was anyway old (4,5 y) and not that good anymore so after over a month I finally got a new camera. Works like a dream though I still have the learning process underway.

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Never brake a promise

Sen kerran kun vuodessa juon, meen lupaamaan, että joo todellakin otetaan yhdessä hattivattitatuoinnit. Vielä seuraavana aamunakin se oli hyvä idea. Pitkään otin kerran vuodessa tatuoinnin, nyt on ollut kaksi vuotta väliä. Muhiteltiin muutama päivä näitä ajatuksia ja tasan viikon päästä ideasta käytiin varaamassa Pretty in Inkistä ajat. Tahdoin ehtiä ottamaan tatuoinnin lomallani ja tämä viikko Jaanallakin oli lomaa.


Vajaa neljä viikkoa juhannuksesta oltiin neulan alla. Mun kymmenes tatuointi, Jaanan ensimmäinen. Otettiin tyystin erilaiset kuvat, ainoa yhteinen tekijä on hattivatit. Tuon alla olevan Tove Janssonin kuvittaman Muumipeikko metsässä-kuvan vein referenssiksi, että tosta metsää ja pari hattivattia sekaan. Mä niiiiin tykkään millainen tästä tuli.


>be at Nummirock
>be slightly tipsy
>observe Anu making "tattoos" to people with a marker
>get a great idea with Jaana to get real hattivatti tattoos together, shake on it
>next morning we still think it's a good idea
>book a tattoo time for next month
>tadaa

So yeah. The one time a year I drink, it had some serious consequence. :D  I will not brake a promise! The other picture is what I took to the tattoo artist as a reference picture. Me and Jaana have completely different looking tattoos and the only thing they have in common are the hattivattis.  I love how this turned out. ^^

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Mörkö kesälomalla: Mörkö pyöräilee

Pyöräily kesällä best. Miinuspuolena ruskettuminen. Varsinkin geokätköilyssä kätköstä toiselle liikkumiseen pyörä on paras väline. Pistin siskolle viestiä voiko se ottaa musta nämä kuvat hänen pihapiirissään, koska en kehdannut täällä omilla huudeillani. Mitä naapuritkin ajattelisivat! :') Ja se kypärä päähän! Vaikka itse olis kuinka maailman paras pyöräilija, aina löytyy liikenteestä amatööritonttuja ja muita törttöjä. Ihan tosi typerää leikkiä hengellensä sen takia, että kypärä näyttää höhlöltä tai hiukset menee huonosti.





Bicycling at summer _b Only minus is getting a tan. Especially for geocaching a bike is the most convenient vehicle to move from a cache to another. I didn't have the nerve to take these pics at my own neighborhood (at this row house there's six apartments, all my neighbours are older than me and seem very adultlike) so I asked my sister to take these near her home. :') Remember to put a helmet on!

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Extempore Tampere

Tultuani Puolasta kotiin vietin seuraavat viisi päivää lähinnä kotona. Hyvää lomaa hukkaan heitettynä! Pari pikapyrähdystä tein ihmisten ilmoille: tiistaina kävin kaveripariskunnan kanssa syömässä ja torstaina istuin pari tuntia Kaisiksessa.

Viikonloppunakin kaikilla tuntui olevan jotain ihan omia menemisiä ja suunnitelmia, enkä halunnut jatkaa kotonayksinistumismaratonia. Pari kaveria oli lähdössä Tampereella ja Jyväskylään ja palaveerattuani sekä näiden kavereiden että kohdekaupunkien isäntäväen kanssa, päätin lähteä mukaan. Ainakin Tampereelle ja siitä sitten "katsotaan mikä on fiilis". Kahdella autolla oltiin liikenteessä.


Nappasin Eetun perjantaina töittensä jälkeen mukaani ja ajettiin Ruutanaan, Kangasalalle. Samaan aikaan perillä oli alkuperäinen Tampereelle suunnistamassa ollut pariskunta sekä vielä yksi aiemmin päivällä mukaan päättänyt lähteä kaveri. Suunnitelmissa ei ollut mitään sen suurempaa, istuttiin isäntäväen luona ja seurattiin miten heidän hoitokissa ja kavereiden doge tuli toimeen. Ei syntynyt lämmintä ystävyyssuhdetta.

Lauantaina Jaana ja Turo jatkoivat Jyväskylään, me päätettiin jäädä Tampereelle. Viestiteltiin kavereille ja päädyttiin porukalla näkemään paria blondia hippiä. Kasvaneella seitsemän hengen joukollamme lähdettiin syömään Napoliin, kun nuo jotkut sitä niin kehuivat. Ei sillä, oli tosi jees, jatkoon. _b Massut täynnä vyöryttiin Koskipuistoon.


Viikonloppuna Tampereella oli myös Lumous, mutta se ei oikein ollut kenenkään meidän juttu. Kaiken maailman gootteja tuli puistoon, heidän joukossaan näin pari tuttua, joita kävin moikkaamassa. Dark market olisi ollut Lumouksen ainoa kiinnostava juttu, mutta sinne en kerennyt, eikä sinne kyllä yksin olisikaan ollut kiva mennä.

Mulla oli suunnitelmana joka tapauksessa lähteä yöksi kotiin ja lopulta noi pojatkin tuli mun kyydillä. Ajettiin suoraan Helsingin keskustaan ja käytiin kääntymässä Basessa, jossa siihen aikaan eli 22.30 ei vielä ollut ketään. Kaverilla oli pienen matkan päässä synttärit, joten ajattelin kokeilla onko siellä vielä juhlat pystyssä vai onko baariin siirtyminen jo alkanut. Eiiii lähellekään. Istuskelin siellä vielä reilun tunnin verran ennen kotiinlähtöä.


After I came home from Poland, I sat five days at home. Or at least the majority of it. I did go to eat out with a couple of friends and sat at Kaisaniemi park for a while, but that's all. Vacation going to waste! Must do something! So I decided to join Jaana and Turo who were going to Tampere and after that to Jyväskylä. On Friday I went to Tampere to a friend's place, nothing special there, just talked and watched how their cat and Jaana's and Turo's dog got by. Not well.

The next day I deciced to stay at Tampere. Some of us went to see other local friends and with a group of seven we went to eat and after that went to a park to enjoy the day. In the evening I drove back home. It was nice to visit Tampere, the previous time I actually spent some time there was maybe two years ago.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Puola 6.-9.7. (Krakova, Varsova, Auschwitz)

6.7. KE: Oman herätyksen lisäksi vaunun henkilökuntakin hoiti asian siinä 6.30 aikaan. Yöjunamme saapui 7.20 Krakovaan. Juna-asemalta löydettiin kartta, josta selvisi, että hotellille oli vain kävelymatka ja siinä samalla ehdittiin nähdä 2/4 listani nähtävyyksistä. Hostelli oli main squaresta parisataa metriä. Koska kello ei ollut juur mitään, ei saataisi vielä aikoihin huonettamme, mutta reput voitiin jättää säilytykseen.

Main squarella käytiin vetämässä nassuun aamupalasalaatit ja tehtiin toimintasuunnitelmaa päivälle. Pyörittiin market squarella, jossa oli kauppahallin lisäksi town hall tower ja St. Mary's church. Käveltiin Planty parkia Wawelin linnalle ja katedraalille.




Kartasta oltiin bongattu Schindlerin tehdasmuseo ja päätettiin lähteä extempore sinne. En tiedä miten oikein oon sen onnistunut missaamaan, kun oon suunnitellut reissua... Jouduttiin muutama tovi odottamaan sisäänpääsyä, mutta suomalaisethan tunnetusti rakastaa jonottamista. Ei oikein tiedetty mitä museosta löytyisi, mutta tosi paljon kaikkea oli! Tarinoita, kuvia, filmiä, esineistöä toisesta maailmansodasta. Paljon heilausta, swastikoita ja Hitlerin kuvia rienaavissa määrin.





Takaisin keskustaan ja ruokapaikan metsästys. Päädyttiin pitsulle. Ruokailun jälkeen kello näytti kolmea, joten lähdettiin tekemään check-in ja hakemaan laukut. Flamingo hostelissa oli check-in, mutta varsinainen majoitus oli oli 350-400 metrin päässä apartment-majoituksessa. Toi Flamingo on tunnettu biletyshostelli, joten ihan hyvä, ettei siihen jääty. Tosin ei se apartmentkaan niin luksusta ollut. Hissitön, jotain remppaa vieressä, paperiset seinät, jaettu kylppäri kolmen lukitun oven takana. Neljän, jos luetaan mukaan omakin ovi. Ainakin oli halpa. Tosin niin nuo kaikki meidän hotellit oli. Suomeen verrattuna hintataso oli halpa molemmissa maissa.

Haettiin jo valmiiksi iltapalat kaupasta ja jälkkärileivokset kahvilasta. Kello oli vasta 17.15, mutta ei enää jaksettu mitään aikaisen aamun ja huonojen junayöunien vuoksi. Päivä oli ollut jo pitkä. Kuten Prahakin, Krakova oli niiiin päivässä nähty.



7.7. TO: Herättyäni odottelin, että suihkun äänet lakkaisivat (kuului meidän huoneeseen asti) ja kipitin sitten äkkiä suihkuun. Ostettiin kahvilasta evästä tulevalle päivälle ja siirryttiin hostelliin aamupalalle, joka oli kämäsin ikinä. Juotavaksi joko vettä tai kahvia, syötäväksi muroja ja paahtoleipää ja vähän jotain siihen päälle. That's it. Olisin arvostanut esim. appelsiinimehua ja keitettyjä munia. Kengät liimaantuivat lattiaan edellisillan hostellibileiden läiskyneistä juomista.

Haettiin vielä karkkia vastapäisestä kaupasta (oltiin ihan hirmuisia sokerihiiriä koko reissun ajan) ja odoteltiin hostellin edessä hotel pick-upia, joka oli 9.35. Meillä oli koko päivän jo ennakkoon ostettu retki edessä. Pikkubussilla (8 hlö) siirryttiin isommalle (20 hlö) ja lähdettiin kohti Auschwitziä. 70 km/noin 1 h matkalla katsottiin dokkari aiheesta.

Perillä meidän parinkymmenen hengen ryhmä sai oppaan ja kuulokkeet. Näin kuultiin pidemmällekin oppaan jutut. Lähdettiin rohkeasti Auschwitz ykkösen porteille ja siitä sisään. Jos unohti historian, mesta näytti tosi siistiltä, kesäiseltä ja sievältä. Käytiin muutamissa taloissa sisällä. Nähtiin erilaisia makuu- ja pesupaikkoja, paljon valokuvia ja tarinoita, sellejä, vankien tavaroita ja tuhansia kiloja vangeilta leikattuja hiuksia. Mulle mieleenpainuvimmat jutut oli puhelinkopin kokoinen suffocation cell eli standing cell, jonne pistettiin rangaistuksena neljä vankia seisomaan, ilmaa tuli kahden tuuman aukosta. Toinen juttu oli junavaunu, jolla vangit tuotiin Birkenauhin. Pimeä vaunu, johon tungettiin 70 ihmistä (alempana kuva tuollaisesta vaunusta). Siellä ne matkustivat ilman taukoja, ruokaa tai juomaa 7 pv, joskus jopa 10 pv. Osa oli jo perillä saapuessa kuollut. Olin aiemmin ihmetellyt miten natsit saivat muka ihmisiä kaasukammioihin tappeluitta, mutta niitä väitettiin suihkutiloiksi, Auschwitziin saapumisen jälkeen piti käydä pesulla. Pukuhuoneessa oli kyltit, että suihku tuolla suunnassa ja suihkutiloissa oli ihan suihkusuuttimia.

Käytiin katsomassa wall of death. Viereisen talon ikkunat oli laudoitettu, jotta vangit eivät näkisi/tietäisi mitä ulkopuolella tapahtuu. Nähtiin vanhoja Zyklon B-purkkeja. Käytävällä oli kuvia vangeista. Heistä otettiin alkuaikoina kuvia ennen kuin todettiin sen olevan liian kallista ja siirryttiin merkitsemään vangit tatuoinneilla. Valokuvien alla oli saapumis- ja kuolinpäivämäärät. Varsinkaan naiset eivät kestäneet kauan, enkä nähnytkään kuin 1-3 kk Auschwitzissä elossa olleita naisia. Käytiin kaasukammiossa, jonka seinillä näkyi raapimisjälkiä.







Auschwitz 1 jälkeen siirryttiin bussilla Auschwitz-Birkenaun puolelle. Oli muuten vaaaaltava. Siellä kierrettiin tunnin verran. Naisten death barrackista ei ollut takaisin tulemista. Ikkunoissa oli kalterit. Yhteen parakkiin tungettiin 700 henkeä. Punkkia oli kolmessa tasossa, kaikki täynnä ihmisiä. Alimpiin hyökkäili rotat, ylimpiin valui sadekeleillä huonoista katoista vesi.

Hitler oli vainoharvainen hirviö, kyllä, mutta enemmän mua ihmetyttää miten se sai kaikki ne ihmiset puolelleen, mukaansa, tappamaan ihmisiä joukoittain. Just another day at the office. Ihanko hyvillä mielin menivät työpäivän jälkeen perheidensä luokse ja saivat yönsä nukuttua ilman tunnontuskia. No joo, juutalaispropagandaa oli ollut niin pitkään, niin painostavana, että vihollisinahan heidät nähtiin. Mutta silti. Ei voi käsittää.






Auschwitzistä jatkettiin Wieliczkan suolakaivoksille. Sinne ajoi tunnin. Saatiin matkalla retken hintaan sisältyvät eväät: makaroni-kanasalaatti, sampylä, vohveli, vesipullo. Suolakaivos oli ihan ok, sekin oli lähinnä sellainen historiasta kertova paikka, jossa ei itse kaivostyötä oltu tehty enää vuosiin. Eniten wow oli yhtäkkiä eteen avautuva iso sali, jota oli ollut vain kolme miestä tekemässä, eivätkä koskaan samaan aikaan. Tykkäsin meidän oppaasta. Vanha setä, ja ajattelin, että nyt tulee kuiva reissu, mutta täähän vitsaili ja elävöitti kierrosta aina kun mahdollista.



Wieliczkasta ei ollut kuin 15 km matka takaisin Krakovaan. Bussi heitti meidät kaikki omille hotelleille. Hostellikatu oli ihan täynnä elämää ja ihmisiä, huh! Meillä tää iltaelämä noin muuten jäi kokematta, eikä sellaiseen muutenkaan mitään hinkua ollut. Oltiin tosi tyytyväisiä, että saatiin olla ihmisten aikaan takas hotellilla (noin niinku ihan koko reissun ajan) ja rentoutua lukien ennen nukkumaanmenoa.

8.7. PE: Heräiltiin seiskalta, pakattiin, ihmistäydyttiin ja odoteltiin hetki kunnes lähdettiin kahdeksaksi hostellin aamupalalle. Se tarjoillaan 8-10, eikä vielä klo 8.20 ollut valmiina, joten luovutettiin ajanpuutteen vuoksi, hoidettiin check-out ja ostettiin aamupala kaupasta. Käveltiin rautatieasemalle, ostettiin liput Varsovan junaan, matka-aika 9.46-12.05 vai miten se meni. Aamupalaleivät vedettiin heti ensitöiksemme junassa ja siirryttiin siitä suklaa+kirjakomboon. _b

Kahdentoista jälkeen saavuttiin Varsovaan. Metsästettiin kartta, joka jostain pienestä nurkasta infotiskiltä löytyi. Sen avulla löydettiin metroasemalle, josta ostettiin päivän matkalippu ja kahta metroa ja kävelymatkaa myöhemmin oltiin hotellilla. Hetki levähdettiin ja suunniteltiin päivää.

Lähdettiin etsimään royal castlea. Matkalla sinne otettiin joku päätie, joka oltiin pistetty autoilta poikki ja jonka varrella oli kummallakin puolella tietä pienin välimatkoin poliisipari. Nähtiin niitä useita kymmeniä, todennäköisesti meni satanenkin rikki. Helikopterikin pörräsi ilmassa. Kysyttiin poliisisedältä asiasta ja se katsoi meitä kuin vähä-älyisiä. "Nato. Big event."




Hortoiltiin vähän sinne tänne, nähtiin presidentinlinna, royal castle ja old town market square, jonne pysähdyttiin syömään. Nyt tuli hyvää sienilihapastahässäkkää! Oli nätti ilma ja syötiin ulkona. Pienet linnut kyttäili leivänpaloja, pörhisteli vieressä ja lensi hävyttömän läheltä.



Käveltiin samaa katua toiseen suuntaan piiiitkälle. Poliiseja riitti. Nähtiin söpö pieni karkkikauppa, ostin sieltä Eetulle ja siskolle tuliaiset. Löydettiin polish army museum, jonka pihalle halusin täysii katselemaan panssarivaunuja ja lentokoneita. Ja se saakeli oli huippukokouksen takia kiinni. Myöhemmin googlettelin ni kaupungissa oli muun muassa Obama, Niinistö ja Soini.

Lähdettiin takaisin hotellille päin. Ostettiin kaupasta kylmää juotavaa ja nautittiin ne ulkosalla rappusilla istuen.



Ilta oltiin hotellilla normaaleilla iltarutiineilla. Fb:tä, päiväkirjavihkoon kirjoittamista, lukemista. Olkapäätkin alkoi kesiä maanantain palamisen jäljiltä. Vasta myöhemmin oltiin ostettu aurinkorasvaa. Kaikki muut päivät olivat tosi kauniita, mutta parina päivänä tihkutti  pariin otteeseen. Se ei tosin ole vaikuttanut lämpöön ja koko ajan oli toppikelit.

9.7. LA: Epäinhimillinen klo viiden herätys. Humalaiset metelöi käytävällä ja seinät oli niin ohuet, että viereisestä huoneesta kuului kuorsaus. Joku oli respassa valittamassa asiasta, kun mentiin tekemään check-outia, ja respa pahoitteli meillekin kovasti. Lähdettiin tarpomaan kohti juna-asemaa, kadut oli edelleen täynnä poliiseja. Ei ehditty nytkään hotellin aamiaiselle, joten juna-asemalta ostettiin subit ja mehut, jotka nautittiin junaa odotellessa. Junalla tultiin lentokentälle, jossa katsettiin heti ensimmäiseksi taulusta, että "flight cancelled". No voi perseen perse. Ei kun asiaa selvittämään. AirBalticin tiskillä ei ehditty edes ongelmaa kertomaan, kun pyysivät jo passit, kirjoittelivat jotain hetken ja antoivat paperia eteen, että tässä teille suora Finnairin lento Helsinkiin ja kuponki kahvioon. En oikein osaa päättää oliko tää nyt hyvä vai huono. Meillä oli vaihtolento Latviassa ja monta tuntia siellä aikaa, jolloin pitii ehtiä Riikaa kiertelemään, joten se jäi nyt näkemättä. Mutta toisaalta suora lento ja ihmisten aikaan kotiin. Ehkä pitää tehdä jossain vaiheessa erillinen Latvia-Liettua-reissu.

Reissussa on ollut yhteensä niiiiiin paljon odottelua. Nyt meillä oli siis 6 h aikaa ennen lentoa. Onneksi oltiin saatu hyvää harjoitusta tässä viikon aikana. Klo 7.05 oltiin kentällä, klo 13.05 lähti lento. Siinä välissä luin kirjan loppuun, olin tabletilla, tein tuliaisostoksen Eetulle (Darth Vader-nukke, höhö) ja tuijottelin eteeni. _b


Lento kesti 1h 40 min ja Eetu oli mua hakemassa kentältä. Höpötin sille ihan lakkaamatta reissujuttuja koko kotimatkan. Oli bestest tulla siistiin kotiin (jumankauta sänkykin oli pedattu päiväpeitettä myöten),  jossa odotti ruoka valmiina. Syötiin tortilloja ja katseltiin pari jaksoa Auschwitz-dokkaria Netflixistä. Seuraavana päivänä katsoin Schindlerin listan. Niin hirveän mielenkiintoista ja myös pelkästään hirveää.

Praha-Kutná Hora-Krakova-Oświęcim-Wieliczka-Varsova DONE. Parasta, odotetuinta ja mielenkiintoista koko reissussa oli Auschwitz. Kaikki kaupungit oli ihan jees, kiva oli käydä, mutta mitään lähtemätöntä vaikutusta eivät tehneet, eikä syttynyt halua joskus palata takaisin. Matkaseura sen sijaan oli ensiluokkaista. Kohti uusia kohteita!

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Mörkö kesälomalla: Mörkö grillaa

Grillaus on hyvin oleellista kesätoimintaa. Oon kovin tykästynyt Lidlin tän kesän mainoksiin. :') Kuin viimeistä kesäpäivää! Mun ehdoton suosikkigrilliruoka on pekoniin käärityt ja aurajuustolla täytetyt sienet. Täytyy myöntää, että meille työnjako yleensä menee sillä tavalla, että jätän varsinaisen grillailun Eetun huoleksi ja hoidan itse kaikki esivalmistelut.


This is what Finns do all summer. Barbecue like it's the last summer day! I think last year we didn't put the grill to winter sleep until late September. And the first time this year we grilled on February. The best thing for me is mushrooms stuffed with blue cheese and wrapped in bacon.

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Tšekki 3.-5.7. (Praha, Kutná Hora)

3.7. SU: Enpä ole ennen lähtenyt ei-aamulennolla Helsinki-Vantaalta. Rauhassa sai nukkua ja pakkailla loputkin kamat. Käytiin Eetun kanssa Sellossa, etsin kirjastosta matkalukemista sitä löytämättä ja käytiin syömässä. Olin jo 13.45 kentällä, vaikka Sadun kanssa sovittiin näkevämme 14.30. Näin Eetu kerkes aikaisemmin Tuskaan.

Nähtiinkin jo kahdelta, kun Satukin oli ajoissa. Check-inissä meille kerrottiin lennon olevan noin 2 h myöhässä ja saatiin kahvioihin käyvät 5e kupongit kompensaatioksi. Eli noin 4 h kulutettiin aikaa ostamalla syömistä, löysin kirjankin (Liekkien näkijät), juttelemalla ja pyörittelemällä peukaloita.  Samaan koneeseen tuli viiden hengen nummirannekkeellinen porukka. Yhden kanssa niistä olin vaihtanutkin pari sanaa. Nyt en uskaltanut mennä höpisemään.

Kone lähti 18.30 alkuperäisen 16.20 sijaan. Luin hetken lennon alussa ja lopussa, suurimman osan ajasta kuitenkin torkahtelin. Parasta lennossa oli jokaisen penkin päällä yhteen kirjoitettu czechairlines, joka molemmat onnistuttiin vääntämään czech hairlineksi, ja tietenkin mun edessä istuvalla miehellä oli pahasti vetäytynyt hiusraja.

Oltiin perillä 19.45 paikallista aikaa. Sekä Tsekissä että Puolassa kello oli -1h Suomeen verrattuna. Seuraava 2,5 h menikin seikkaillessa. Aloitettiin hyvin ottamalla bussi oikeaan paikkaan ja vaihtamalla junaan. Jäätiin paikassa X pois, kysyttiin random hotellista neuvoa, päästiin sporalla taas vähän lähemmäksi, kysyttiin seuraavasta hotellista neuvoa ja nyt saatiin ihan kartta mukaan. Käveltiin puolisen tuntia meidän hotellille (kauniissa vaaleanpunaisessa auringonlaskussa I might add) ja matkalla käytiin ostamassa iltapalaa mukaan. Viimein löydettiin hotellille, My hotel Apollon. Tosi siistin näköinen ja värimaailma oli oikein miellyttävä meidän silmään: mustaa ja valkoista. Kello alkoi olla jo sen verran, ettei enää liikuttu minnekään. Syötiin ja loikoiltiin sängyssä. Olin ottanut tabletin mukaan, joten pystyin pitämään sitä kautta Eetuunkin hyvin yhteyttä.



4.7. MA: Nukuttipa hyvin. Kasilta oli herätys. Ihan rauhassa kasailtiin itsemme ja käytiin aamiaiselta. Katsoin netistä reitin keskustaan ja ympäröin kartasta kaikki mun listani must see-paikat.

Otettiin spora keskustaan ja aloitettiin turistihommat. Ensin etsittiin Tanssiva talo. Päätettiinkin jatkaa julkisten sijaan jalkaisin matkaa. Ylitettiin Vltava ja käveltiin Kampa parkiin katsomaan creepyjä vauvapatsaita. Jatkettiin Kaarlensillalle, jota ei vielä lähdetty ylittämään, vaan jatkettiin sillalta poispäin kohti Pyhän Vituksen katedraalia. Matkalla käytiin turistikrääsäkaupassa, jossa oli ihania maatuskoja. Päätin tarkkailla hintoja ja ostaa sellaisen myöhemmin itselleni. Katedraalille ja linnan alueelle vei ihan järkyttävän pitkät portaat. Siihen vielä auringonpaahde päälle niin hiki vain virtasi. Lopulta tultiin aukealle, josta oli hyvät maisemat kaupunkiin. Käytiin tutkimassa linnan aluetta ja Pyhän Vituksen katedraalia ulkopuolelta.







Lähdettiin takaisinpäin samaa reittiä. Tällä puolella siltaa oli vielä Kafkan museo, jonka pihalla oli tosi omituiset pissivät patsaat, joilla oli liikkuvat lantiot. Huomattiin hassu pienen pieni käytävä talojen välissä ja mentiin siihen leikkimään. Oli niin kapoinen, että siihen oltiin asennettu valot. :') Palattiin ylittämään Kaarlensilta, jolla oli ihan jumalaton määrä porukkaa. Toiselta puolelta Vltavaa etsittiin hanging man-patsas, joka ensisilmäyksellä näyttää hirttäytyneeltä mieheltä, mutta sehän on vain palkista roikkuva Sigmund Freud! Seuraavaksi käytiin katsomassa raatihuoneen astronominen kello ja old town square. Kaikki listani 9 kohtaa nähty muutamassa tunnissa, boom!






Etsittiin ruokapaikka, joka ei sitten ollutkaan kovin hyvä valinta, tosi below average. Jouduttiin odottamaan tosi kauan sekä tilauksen tekemistä että ruokaa, meiltä ei kysytty halutaanko juomista, tarjoilija ei oikein osannut englantia, ja teen parempaa ruokaa ihan itse kotonakin. Otettiin ruoan jälkeen spora hotellille ja levättiin puolisentoista tuntia etsien samalla mahdollisia seuraavia kohteita.

Lähdettiin uudelle rundille ja käytiin tsekkaamassa kommunismin uhrien monumentti ja Lennon wall, jossa oli mukavan yhteisöllinen tunnelma. Oli katumuusikko, jonka lappu kitarakotelossa kertoi, että "I need money to repair my time machine to go back to the 60's", hän soitti Lennonia ja Beatleseita. Toisella miehellä oli lappu "free hugs".





Ostettiin mansikoita, vadelmia ja evästä iltapalaksi ja tultiin sporalla takaisin hotellille. Kello näytti siinä vaiheessa 19.20, eikä meillä ollut enää mitään suunnitelmissa. Lueskelin ja datasin telkku taustamölynä kunnes väsy voitti.





5.7. TI: Käytiin ysin aikaan aamupalalla. Otettiin kaikki lähes loppuun asti irti huoneestamme ja oltiin siellä 11.30 asti, kun check-out oli kahdeltatoista. Kävin suihkussa, luin, pakkailin, Satu torkahteli.

Mentiin sporalla Olzanken hautuumaalle, jonka ohi oltiin jo monta kertaa menty ja käytiin siellä hetki puiden varjossa pyörimässä. Sitten kaupan kautta ratikalla juna-asemalle. Ostettiin meno-paluuliput Kutna Horaan ja tunnin verran odoteltiin junaa eksoottisesti Burger kingissä, josta ostettiin reissun ainoat jätskit.


Kahdelta lähti juna Kutna Horaan, matka kesti vähän vajaan tunnin. Hetki ihmeltiin aseman seinällä olevaa karttaa jonkun suomalaispariskunnan kanssa ja lähdettiin kävelemään luukirkolle, matka oli ~800 m. Luukirkko oli lopulta aika pieni ja laimea, en tosin paljoa odottanutkaan, mutta luulen, että Pariisin katakombien jälkeen ei tuommoiset pienet luukertymät tunnu missään. Alkoi satamaan, joten hetki pidettiin sadetta kahviossa ennen kuin käveltiin takaisin juna-asemalle odottamaan seuraavaa junaa.



Tultuamme takaisin Prahaan käytiin aseman vieressä Mona Lisa-ravintolassa pastalla, nyt oli paljon parempi ravintolakokemus kuin edellispäivänä. Ja oli muuten halpaa. Pääruoka+jälkkäri 6,03e. Aina sai pyöritellä numeroita kaupoissa, Tsekissä on korunat käytössä. Palattiin asemalle missiona tappaa 4h aikaa ennen maasta toiseen siirtymistä eli yöjunaa Krakovaan. Vihdoin puolta tuntia ennen junan lähtöä päästiin omaan tosi super luxury kahden hengen huoneeseemme, joka oli noin kolmasosa tavallisesta laivahytistä. Eli ihan tarpeeksi nukkumiseen. En ollut ikinä aiemmin matkustanut junalla pidempiä reissuja, vain noita meidän pk-seudun lyhkäsiä matkoja. Juna lähti matkaan 23.09. Liput olin ostanut jo ennakkoon, tulivat Fedexillä suoraan kotiovelle. Seuraavassa reissutekstissä Puolan puolen seikkailuja. :)

Loppuun voisin pikaisesti kertoa kuinka tunnetaan Sadun kanssa. Luettiin joku kolme vuotta takaperin toistemme blogeja, jossain vaiheessa tajuttiin, että Muumihan on meidän yhteinen kaverimme ja lopulta treffattiin vuoden 2014 Nummessa. :)